Pertunmaalta kotoisin oleva ja nykyisin Lahdessa asuva Alina Voronkova, 23, on yksi Miss Suomi -kilpailun semifinalisteista.
Voronkova kisaa tittelistä 19 muun ehdokkaan kanssa. Hänen vanhempansa Svetlana Voronkova ja Dmitri Voronkov omistavat Pertunmaan pesulan.
Voronkova kruunattiin Mikkelin Neidoksi vuonna 2015 ja viime vuonna Miss MP 17:ksi kauneuskilpailuissa moottoripyörämessuilla Helsingissä.
Pertunmaan historiikki pyritään saamaan markkinoille kesän alussa.
Kirja ei ole vielä painossa, mutta teksti on valmis.
– Nyt on jo viittä vaille valmista. Olemme saaneet painosta mallitaitot, josta toimikunta valitsee sopivimman, kertoo Laura Laitinen kirjan valmistumista valvovasta toimikunnasta.
Laitisen mukaan kirja on laajentunut alkuperäisestä suunnitelmasta niin, että tekstiä on tullut lähes tuplaten lisää.
Kirja alkaa Pertunmaan esihistoriasta ja päättyy kunnan 90-vuotispäiviin.
Valtuustoaloite kunnan historian kirjoittamisesta tehtiin marraskuussa 2014, jolloin valtuusto myönsi tarkoitukseen 30 000 euron määrärahan.
Kesäkuussa 2015 kunnanvaltuusto myönsi kirjan tekemiseen 80 000 euroa. Tuolloin ajatuksena oli saada kirja valmiiksi vuoden 2016 lopussa, joskin aikataulu todettiin tiukaksi.
Kirjan hinnaksi on muodostumassa 40 euroa kappaleelta. Sitä tullaan myymään kirjastolla, kunnantalolla ja Käsityöpuoti Talvikissa. Pertun Päiville kirja saa oman myyntipisteensä.
Mäntyharjun hyvinvointikeskuksella työskentelee ensi kesänä enimmillään viisi kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista lääkäriä.
Ylilääkäri Eeva Björkstedtin mukaan tilanne on niin hyvä, että talven vajetta pystytään paikkaamaan ja potilasjonoja purkamaan.
Kesäsijaisia on tulossa viisi kesäkuun alusta elokuun puoliväliin yltävällä jaksolla. Heistä neljä on vastaanotolla ja yksi vuodeosastolla.
Hyvinvointikeskuksella työskentelevät osa-aikaisesti kesästä myös yleislääketieteen erikoislääkäri Riitta Karppi ja terveyskeskuksen johtava lääkäri Antti Hoberg.
Björkstedtin mukaan on juuri Hobergin ansiota, että kesäsijaisia on löytynyt Mäntyharjulle. Asiassa auttaa myös kunnan kesäasutus.
– Monella lääketieteen opiskelijalla on joitakin kontakteja sinne, se vaikutti tällä kertaa voimakkaasti sijaisten löytämiseen.
Essote on nimittänyt Eeva Björkstedtin johtamaan alueellaan Mäntyharjun kaltaisten, keskisuurten hyvinvointikeskuksten toimintaa.
Lue lisää torstain 17. toukokuuta Pitäjänuutisista tai näköislehdestä
Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä tästä.
Salibandyn harrastajat pääsivät pitkän kauden jälkeen tauolle vähän juhlallisemmin, kun MäVin salibandyjaosto palkitsi talvikauden toiminnassa ansioituneita pelaajia ja taustavoimia.
Pelillisestihän parhaiten kausi sujui miesten 5. divisioonaa pelanneelta MäVi II:lta, joka nousi 4. divisioonaan. Naisten joukkue SäbäMimmit voitti Puuma-liigan ja junioreissa D2-pojat (2004-05-syntyneet) hätyytteli paikkaa Idän alueloppuhuipennukseen. Muiltakin joukkueilta nähtiin onnistumisia ja eteenpäin menoa.
Säbäkerholaisista (2010-syntyneet ja nuoremmat) palkinnon tulee saamaan koko joukkue myöhemmin, mutta erikseen Kisalassa palkittiin Konsta Partonen.
F1-pojista (2008-09) joukkue valitsi joukostaan vuoden joukkuepelaajaksi Jere Ylösen, joka on kannustava, tulee kaikkien kanssa toimeen ja on hyvä harjoittelija. Kauden kehittyjät olivat Justus Kuhanen ja Lauri Kurvinen. Lisäksi koko joukkue sai palkinnon.
E1-pojat ottivat kauden aikana suurinumeroisia voittoja, tosin tappioitakin sesonkiin osui. Palkinnon arvoisia oli koko joukkue, minkä lisäksi tulevaisuuden tutkaparina muistettiin Emil Kähköstä ja Tomi Ahosta. Oman palkinnon pokkasivat Ahosen ja Kähkösen lisäksi myös Ville Pulkkinen, Aatu Nikkinen ja Kaapo Turkki.
Myös D2-pojat palkittiin kaikki. Joukkueen riveistä maalivahti Jooa Maczulskij nousi salibandyliiton leiritykseen, mistä tulevaisuudesta poimitaan pelaajia maajoukkueisiin. 2006 syntynyt Maczulskij pelasi myös oman ikäluokkansa eli E1-poikien joukkueessa.
C1-poikien (2002-03) kohdalla oli palkintojen jaossa haikeutta ilmassa, sillä 10 vuotta kasassa ollut ryhmä hajoaa. Osa jatkaa miesten joukkueeseen ja nuoremmat jatkavat junioreissa. Kaikkia pelaajia muistettiin ja kauden pelaajan tittelin sai Roope Turkki. Turkki sai myös pistenikkaripalkinnon, kuten Aapo Kettunen ja Akusti Forsellkin. Joukkueen vetäjiä muistettiin erityiskiitoksin. Mikko Kontti oli ryhmän mukana alusta asti ja Tuukka Forsellkin vuosikaudet.
Jaosto muisti lisäksi valmentaja Mika Vuoriota, joka pyöri neljän joukkueen taustavoimissa päättyneellä kaudella.
Lappeenrantalaisen salibandyseura NST:n Divarissa pelaavan miesten joukkueen uudeksi päävalmentajaksi on nimetty mäntyharjulaislähtöinen Santeri Raatarila. Raatarila valmensi viime kaudella Josbaa miesten Divarissa ja hän siirtyi Lappeenrantaan 2+1-vuotisella sopimuksella.
– Loistavilla fiiliksillä tässä on hypännyt mukaan NST:n toimintaan. Täällä on tehty paljon asioita hyvin ja seura on selkeästi löytänyt oman suuntansa ja tapansa toimia. Se tapa miten NST:ssä ajatellaan asioista ja mitä arvoja täällä arvostetaan, kohtaa erittäin vahvasti oman ajatusmaailmaani kanssa, joten työskentelyn aloittaminen on ollut erittäin helppoa, kommentoi Raatarila NST:n nettisivulla.
– On ollut myös mahtava huomata, kuinka hyviä ihmisiä täällä on mukana seuran arjessa ja toiminnassa. Itselleni on jo tässä lyhyessä ajassa välittynyt vahvasti se yhteisöllisyys, mikä kaikkien toimijoiden välillä vallitsee. Hienoa päästä olemaan pala tätä yhteisöä.
Mäntyharjun lukiossa on ylioppilastutkinnon suorittanut tänä keväänä 36 opiskelijaa.
He ovat Jalal Alsaifi, Amanda Björkman, Touko Forsell, Emilia Heikkilä, Titta Honkanen, Jessica Härkönen, Juha Isokuortti, Henna Järviniemi, Alissa Kahr, Robin Kahr, Inka Kantola, Taneli Karhula, Emmi Karppi, Kusti Kauppinen, Senni Kettunen, Katri Kokkola, Lotta Kokkonen, Siiri Krakau, Klaus Kuhanen, Emilia Lamponen, Noora Lamponen, Aimi Matikka, Samu Mikkanen, Emilia Nironen, Leevi Nupponen, Mirva Pietiläinen, Malla Pilssari, Pinja Rautio, Julia Tanttu, Noora Taumala, Joonas Tillanen, Konsta Torniainen, Niina Torniainen, Sanna Torniainen, Riina Valjakka ja Jiri Wrangell.
Korjattu 18.5. kello 13.55: Ylioppilaita on 36 eikä ensimmäisessä versiossa mainittu 37.
Etelä-Savon ammattiopisto Esedun opiskelija Konsta Kuhanen on voittanut kultaa ammattitaidon SM-kisoissa metsäkoneenkäytössä.
Pertunmaalainen Konsta Kuhanen oli tasaisen vahva kaikissa finaalin tehtävissä. Kuhanen sai täydet pisteet mm. simulaattoritehtävästä ja lähes täydet vaakatehtävästä, jossa kuormainvaa’alla punnittiin puita.
– Nyt on mahtava fiilis. Kisa oli tosi tiukka ja loppuun asti oli täysi arvoitus, miten siinä käy. Tein muutamassa tehtävässä pieniä virheitä, mutta hienoa että pääsin silti näin pitkälle, totesi Kuhanen kisan ratkettua.
Kaikkiaan Taitaja-SM-kisoissa Esedulta oli seitsemän opiskelijaa.
Ammattitaidon Taitaja-finaalissa suomenmestaruuksista kilpaili yli 450 ammattiopiskelijaa 45 eri lajissa. Ammattitaidon Taitaja-SM-kisat käytiin tällä viikolla 14.-17.5.2018 Tampereella.
Mäntyharjun viimekuisen kemikaalionnettomuuden vaikutukset ovat helpottamassa Sarkavedellä, Etelä-Savon ely-keskus tiedottaa. Järven vettä ei ole suositeltu viime viikkoina käytettäväksi, mutta nyt ympäristöviranomaiset ovat höllentäneet suosituksia.
Järven kemikaalipitoisuudet ovat jatkaneet laskuaan ja järven vettä saa taas käyttää itärantaa lukuun ottamatta. Veden käyttöä ei edelleenkään suositella noin kilometrin matkalla Pajulammen purkuojien läheisyydessä.
– Analyysitulosten perusteella Sarkavedessä MTBE-pitoisuudet ovat jo hyvin pieniä ja jatkavat edelleen alenemista, ely-keskus toteaa tiedotteessan.
Vesi valuu onnettomuuspaikan läheisyydestä Sarkaveteen Pajulammesta. Siellä pitoisuudet ovat pysyneet edellisen viikon tasolla. Onnettomuuspaikan läheisyydestä otetuissa pohjavesinäytteistä ja maanäytteistä on todettu kuitenkin selvästi kohonneita MTBE-pitoisuuksia.
Pajulammessa, jonka kautta vesi valuu Sarkaveteen, pitoisuudet ovat pysyneet edellisen viikon tasolla. Myös Vuohijärven etelä- ja pohjoisosien pitoisuudet ovat edellisviikkojen tasolla. Ely-keskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen arvion mukaan Vuohijärven vesi on palautumassa käyttökelpoiseksi kesän aikana.
– Todelliseen pitoisuuskehitykseen vaikuttavat keskeisesti sääolosuhteet, erityisesti sadanta, ely-keskus muistuttaa.
Tarkempia näytetuloksia voi tarkastella VR Groupin sivuilta tästä linkistä.
Mäntyharjun Virkistyksen miesten pesäpallojoukkueelle parilliset vuodet sopivat ilmeisen hyvin, ainakin sarjapelien suhteen. Edellisen kerran joukkue nähtiin sarjassa vuonna 2016 ja sitä ennen 2014. Kesällä 2018 mäntyharjulaisille pesäpallon ystäville on taas nähtävää luvassa.
Joukkueen puuhamiehenä toimiva Jarkko Huilla sanoo porukan lähtevän hyvällä mielellä sarjaan.
– Hienoa että saatiin ryhmä kasaan. Iso kiitos kuuluu Kuhasen Kimmolle, jonka mukaantulon myötä oli muitakin helpompi saada matkaan.
MäVin riveissä nähdään Kuhasen ohella muitakin kokeneita ja katsojille tutuiksi tulleita pelimiehiä. Miika Rimaila, Janne Lahti ja Markus Herranen ovat ehtineet esiintyä sarjapelissä jos toisessakin.
Mukana on myös Huilla, Marko Lång, Antti Hämäläinen, Esa Ratamaa, Johannes Hujanen, Sami Ahonen ja Pertti Ollonen, jotka osuvat konkari- ja nuoriso-osaston väliin. Jälkimmäiseen voi laskea parikymppiset Klaus Kuhasen, Lauri Paavolan, Leevi Nupposen ja Verneri Toijosen.
– Tässä on hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Joukkueessa on voimaa ja taitoa, sekä nuoruuden intoa, kehaisee Huilla.
Maakuntasarjan ottelut tuovat taas oman lisänsä Mäntyharjun kesän tapahtumatarjontaan, mutta Huilla toivoo peleillä olevan kauaskantoisempiakin vaikutuksia.
– Mistäs se seuraava pelaajasukupolvi oikein taiotaan? Olemme huomanneet, että aina kun on miesten joukkue sarjassa, niin pesiskoulussa on enemmän ja innokkaampia osanottajia.
MäVi – Kuusankosken Puhti Urheilupuistossa sunnuntaina 27. toukokuuta kello 17.
Hirsi kestää maaperän elämistä, mutta vettä ei kestä mikään puu.
Tämä on havainnollisesti ja moneen kertaan todettu Mäntyharjun kirkon peruskorjauksessa, jossa meneillään on toinen työvaihe.
Se osoittautui ensimmäistä vaativammaksi.
Viime kesänä ensimmäistä hirsinurkkausta korjattaessa paljastui katosta vuotokohtia. Tämän niin sanotun koenurkkauksen arveltiin olevan työläin, sillä tiedossa oli, että nurkka oli pahiten kastunut.
Mutta vähemmällä ei ole vesi päästänyt toistakaan nurkkausta
Vuodot jiirissä eli kulmauksessa olivat lahottaneet koko nurkan. Hirsien lisäksi oli uusittava koko räystäsrakenne ja katto, joka oli painunut noin 25 senttiä alaspäin.
Tämän vuoden yllätyksistä ehkä suurempi oli kuitenkin se, että kolmannesta nurkasta puuttui kiviperustus noin viiden metrin matkalta.
Nurkka oli painunut useita senttejä.
– Useiden asiantuntijoiden mukaan tämä oli viimeinen hetki korjata kirkkoa, sanoo seurakunnan talouspäällikkö Risto Jaakola.
Yllätys olisi se, jos ei yllätyksiä ilmenisi, sillä vanhassa kirkossa on paljon piilossa olevia rakenteita ja niillä monta rakentajaa.
– 200 vuoden aikana kirkolla on ollut paljon tekijöitä. Isompia remontteja on tehty ainakin 1930-, 1950- ja 1970-luvuilla, kertoo Jaakola.
Ilmitulleita yllätyksiä selittää sekin, ettei noina vuosikymmeninä korjausten raportoinnille annettu samanlaista painoarvoa kuin nyt.
Lue lisää torstain 24. toukokuuta Pitäjänuutisista tai näköislehdestä
Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä tästä.
Mäntyharjulla ryhdytään selvittämään mahdollisuuksia aamupäivätoiminnan järjestämiseksi koululaisille.
Vanhemmille tehdyn kyselyn mukaan aamupäivätoiminnalle olisi tarvetta sekä kirkonkylän koululla että yhtenäiskoululla.
Useassa kommentissa oli toivomus, että Toivolan koulullakin olisi mahdollisuus iltapäivätoimintaan, ja tätä ryhdytään selvittämään.
Toivomuksena oli myös aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen enemmän perheiden tarpeiden mukaan, vuorotyöläisen näkökulmasta. Sivistyslautakunta päättikin jatkaa kirkonkylän koulun iltapäiväkerhoa ja esiopetuksen päivähoitoa ensi lukuvuonna kello puoli viiteen saakka, jolloin toiminta päättyy myös yhtenäiskoululla.
Nykyisenlaiseen koulujen iltapäivätoimintaan vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä. Hyvänä nykyisessä toiminnassa pidettiin kirkonkylässä muun muassa mukavan kokoista ryhmää ja läksyjen tekemistä. Yhtenäiskoulun osalta kiitettiin tiloja, hoitajia ja lasten vapaata leikkiaikaa.
Kunta järjesti maaliskuun alussa kaikille avoimen kyselyn iltapäivätoiminnan kehittämiseksi. Kyselyyn tuli kaikkiaan 25 vastausta.
Lue lisää torstain 24. toukokuuta Pitäjänuutisista tai näköislehdestä
Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä tästä.
Tulkoon valkeus, tuumasivat Mäntyharjun päättäjät. Aikansa elänyt katuvalaistus laitetaan kunnan taajamassa tämän ja ensi vuoden aikana uusiksi. Taajaman, valaistun kuntoradan ja rantareitin led-valaisimet, valaisimien varret, pylväät ja työt tulevat maksamaan kaikkinensa 546 600 euroa, mikäli teknisen lautakunnan päätösten mukaan edetään.
Suurimman osan summasta vie katuvalaistus, johon menee 422 600 euroa. Valaisimien vaihdon lisäksi 100 kappaletta vanhoista puupylväistä on vaihtokunnossa ja uusille katusuunnitelualueille on tulossa 47 pylvästä.
Valaistun pururadan osalta vaihdetaan vain valaisimet, noin 60 pylvästä saavat palvella jatkossakin. Hintalappu on 24 600 euroa.
Pyhäveden rannassa kulkevan noin kahden kilometrin rantareitin osalta teräspylväät ja maakaapelointi maksavat 99 500 euroa.
Valaisimet, varret ja pylväät menevät uusiksi muun muassa Laidunmaalta itään Pyhävedelle ulottuvalla alueella, Keskustien, Mäntyharjuntien, ja Kyttäläntien keskelle jäävällä alueella sekä Kiepin, Mäntyharjuntien ja junaradan sisään jäävällä alueella.
Lue lisää torstain 24. toukokuuta Pitäjänuutisista tai näköislehdestä
Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä tästä.
Järvi-Suomen Energia nostaa sähkön siirtohintoja heinäkuun alusta noin seitsemisen prosenttia. Kerrostaloasukkaan siirtomaksu nousee noin 7,7, omakotitalouden 7,4 ja sähkölämmittäjän 5,7 prosenttia.
Yhtiö investoi tänä vuonna verkostoihinsa 40 miljoonaa euroa. Suurimmat verkostoinvestoinnit tehdään Mikkelissä, Savonlinnassa, Mäntyharjulla, Joutsassa, Pertunmaalla ja Enonkoskella. Yhteensä näissä kunnissa rakennetaan noin 350 kilometriä maakaapelia ja euromääräiset investoinnit ovat 27 miljoonaa euroa.
Yhtiön alueen taajamien sähköverkot on saatu pääosin kaapeloitua, ja työ siirtyy nyt haja-asutusaluille.
– Tulevina vuosina painopisteenä on haja-asutusalueiden tärkeän runkoverkon, 20 kilovoltin keskijänniteverkon, kaapelointi. Runkoverkon kaapelointi parantaa asiakkaiden sähkönlaatua nopeasti, kun isoihin asiakasmääriin vaikuttava verkko saadaan suojaan myrskyiltä, kertoo yhtiö tiedotteessaan.
Lue lisää torstain 24. toukokuuta Pitäjänuutisista tai näköislehdestä
Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä tästä.
Korkein hallinto-oikeus on velvoittanut Liikennevirastoa tekemään esityksen toimenpiteistä, joilla Mäntyharjulla sijaitseva Pieni Pyhävesi palautetaan noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle.
Käytännössä tämä tarkoittaisi kunnostussuunnitelman laatimista vesialueelle, jonka yläpuolisessa maastossa tehtiin Viitostien perusparannus 2009-2011 sekä korjauksia vielä 2013.
Pieni Pyhävesi-yhdistys sekä osa alueen vakituisista ja vapaa-ajan asukkaista katsoo, että perusparannuksesta aiheutui vettä pilaavia päästöjä.
Yhdistys teki Itä-Suomen aluehallintovirastoon hallintopakkohakemuksen 2011. KHO on hylännyt valituksen, jonka Liikennevirasto oli tehnyt hallinto-oikeudelle hakemuksen vaatimuksista
Liikenneviraston näkemyksen mukaan tiealueelle kertyviä vesiä ei ole luokiteltavissa jätevesiksi, joten se ei ole pitänyt tarpeellisena toimenpiteitä kuormituksen estämiseksi.
Järven asukkaat haluavat muun muassa estää hulevesien vapaata virtaamista Viitostieltä Pieneen Pyhäveteen. Lisäksi yhdistys on esittänyt vesialueita ruopattaviksi, mikä edesauttaisi veden vaihtumista ja vähentäisi kuormitusta.
Yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Sihvo uskoo, että veden laatu on palautettavissa ennalleen.
– Jos päästöt vähenevät, vesistö toipuu, joskin hitaasti. Monta juttua on tehtävissä, jos halua on.
Vesistön suojaamista puoltavat hänen mielestään myös Viitostien kemikaalikuljetukset sekä kasvavan liikenteen vaikutus.
Lue lisää torstain 24. toukokuuta Pitäjänuutisista tai näköislehdestä
Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä tästä.
Mäntyharjun väkiluku huhtikuun lopulla oli 6013 eli 6000 asukkaan raja lähenee kovaa vauhtia. Alkuvuodesta väkimäärä on pienentynyt 41:llä.
Suurin osa väestötappiosta on tullut luonnollisen muutoksen seurauksena. Kuolleita tammi-huhtikuun aikana on 51 ja syntyneitä 15. Kuntaan muuttaneita on 72 ja pois lähteneitä 79.
Pertunmaalla väestö on vähentynyt 24 hengellä. Kuolleita on 19 ja syntyneitä kolme. Pertunmaalle on muuttanut 24 ja muualle lähtenyt 32.
Yksikään Etelä-Savon kunta ei ole pystynyt lisäämään väkimääräänsä tänä vuonna. Esimerkiksi Mikkelissä väestötappio oli 125. Ainoita muuttovoittokuntia ovat Rantasalmi (7) ja Pieksämäki (5), mutta niissäkin kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys.
Kaikkiaan maakunnan väestö on vähentynyt vuoden alusta 784 henkilöllä ja oli huhtikuussa 146 410.
Mäntyharjun Sarkaveden kemikaalipitoisuudet jatkavat laskuaan, Etelä-Savon ely-keskus tiedottaa.
Maanantaina otetuissa mittauksissa Sarkaveden MTBE-pitoisuudet ovat laskeneet entisestään viime viikosta, jolloin viranomaiset purkivat veden käyttörajoituksia. Ely-keskuksen mukaan MTBE:n haju- ja makukynnys ylittyy kun ainetta on vedessä 0,01 milligrammaa litrassa. Nyt mimtatut tulokset ovat muutamia prosentteja tästä rajasta.
Sarkaveden vettä on voinut käyttää viikon verran lukuun ottamatta noin kilometrin kaistaletta itärannalla Pajulammen purkuojien läheisyydessä. Sarkaveden vettä voi viranomaisten mukaan käyttää kasteluun ja uimiseen, jos se ei haise. Sarkaveden kaloja voi myös viranomaisten mukaan syödä.
Pajulammen vedenkäyttöä ei edelleenkään suositella. MTBE-pitoisuuksia on edelleen myös Pitkäjärven eteläosassa, joskin määrät ovat melko pieniä. Onnettomuuspaikan läheisyydessä kemikaalipitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeita.
Tarkempia näytetuloksia löydät VRGroupin sivuilta tästä linkistä.
Lue kaikki Kinnin kemikaalionnettomuuteen liittyvät nettiuutiset tästä linkistä.
Mäntyharjun torilla vietettiin perjantaina tunnelmallista yhteislauluhetkeä. Torikahvilan ympäristössä aurinkoisesta säästä ja vanhoista kappaleista nautti kymmeniä laulajia. Porukkaa tahdittivat haitareillaan Veli Muttilainen ja Matti Paasonen.
Katso videotunnelmia alta.
Mäntyharjun Moottorikerhon Jari Tuuri onnistui ensimmäisessä Skodalla ajamassaan kesärallissa varsin mainiosti. Hän oli SM1-luokan kahdeksas kesäkauden avanneessa SM-OK-Auto -rallissa Kouvolassa.
Pertunmaan Jarkko Savolainen istui niin ikään hänelle oudon auton ratissa, joutuen keskeyttämään pari pätkää ennen maalia. Hän oli tuossa vaiheessa luokkansa kolmantena.
Jari Tuurin kisa oli varsin tasainen. Hän keikkui luokkansa yhdeksännellä sijalla erikoiskokeen toisensa jälkeen.
– Yllättävän hyvin pääsin Skodaan sisään, Tuuri tuumi.
– Varsinkin risteykset ja muut hitaat paikat onnistuivat paremmin kuin Mitsulla, hän jatkoi viitaten aiemmin ajamaansa WRC Mitsubishiin.
– Lisäksi olemme saaneet nuottia hiottua paremmaksi, hän jatkoi kartturiaan Jukka Ruotsalaista kehaisten.
SM1-luokan ja samalla koko kisan nopein kuljettaja oli keskiviikkona Vihantasalmen kulmilla Mäntyharjun MK: n järjestämällä testipätkällä viihtynyt Eerik Pietarinen. Jarkko Savolainen ajoi Kouvolassa kartturinsa Haminan Tomi Minkkisen rakentamalla uudemmalla M3 Bemarilla.
Lue lisää torstain 24. toukokuuta Pitäjänuutisista tai näköislehdestä
Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä tästä.
Jos Essoten lanseeraama sana `hyvinvointikeskus´ tuntuu oudolta, et ole ainoa. Nimitystä vierastaa myös Lotta Hiltunen, ja hän on sentään Essoten palveluksessa työskennellyt lääkäri.
Hiltunen on ensi viikolla viimeistä päivää töissä Mäntyharjun terveyskeskuksessa.
Hän tuli puolisonsa Tom Saaren kanssa kesällä 2014 Mäntyharjun kunnan palvelukseen ja nyt he lähtevät maakunnallisesta Essotesta.
Viime vuoden alun iso organisaatiomuutos ei kuitenkaan ole käytännön potilastyöhön heijastunut.
– Ehkä ajatuksena oli, että kun siirrytään isompaan yksikköön, saataisiin helpotusta työvoimapulaan. Se on jäänyt vähän toiveiden tasolle. Esimerkiksi ilta- ja viikonloppuvastaanottoja ei olla pystytty järjestämään, pahoittelee Hiltunen.
Lääkärivajeeseen ei vieläkään olla saatu pysyvää ratkaisua.
Lääkäriliiton tammikuisen selvityksen mukaan Etelä- ja Itä-Savossa vaje on pahin, siis samassa maakunnassa, missä myös ikääntyneen väestön osuus on suuri.
Hiltusen mukaan ilmiöt eivät kuitenkaan riipu toisistaan. Ikääntynyt väestö kuormittaa, mutta myös kouluttaa lääkäriä.
– Monioireisten vanhusten parissa oppii poimimaan ne asiat, joihin pitää puuttua, eikä kaikki ole aina pelkästään iän tuomaa vaivaa.
Sekä Hiltunen että Saari ovat alusta asti tehneet kolmipäiväistä työviikkoa, kymmenen tunnin työpäivinä, ja olleet muun ajan kotonaan Raisiossa.
– Juuret ovat siellä ja ajatuksena on ollut alusta asti sinne palaaminen.
Hän ei osaa sanoa, mikä lopulta kiikastaa siinä, ettei eteläsavolaisiin pieniin kuntiin saada vakituisia lääkäreitä.
– Ehkä kaupungit vain houkuttelevat enemmän. Itselleni lähdön syy on erikoistumisen vaatima sairaalajakso ja pitkä etäisyys Raisioon. Kunpa tämä terveyskeskus sijaitsisi lähempänä Turkua!
Lue lisää torstain 31. toukokuuta Pitäjänuutisista tai näköislehdestä
Tilaa lehti tästä tai osta näköislehden irtonumero tekstiviestillä tästä.
Poliisi nappasi juovuksissa henkilöautoa ajaneen naisen varhain sunnuntaiaamuna Kuortin Mäyrätiellä Pertunmaalla.
Nainen puhalsi kello 04.08 tarkuusalkometriin 0.38 mg/l -lukemat. Rattijuopumuksen raja on 0,22 milligrammaa alkoholia hengitysilmalitrassa. Puhallus vastaa 0,8 promillea. Nainen määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Kyydissä samaan tapahtuma-aikaan ollutta ajoneuvon omistajamiestä epäillään kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle. Naista epäillään rattijuopumuksesta.
