Mäntyharjun valtuutetuissa on kahta kantaa valmisteilla olevista Ruskahovi-kaupoista. Kunnanhallitus hyväksyi alkuviikosta omalta osaltaan kunnan ja Attendon välisen aiesopimuksen Ruskahovin myynnistä ja uuden senioritalon rakentamisesta.

Pitäjänuutiset kysyi valtuutetuilta sähköpostitse pitäisikö Mäntyharjun myydä Ruskahovin kiinteistö siitä tarjotulla 1,56 miljoonalla eurolla Attendolle? Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, ei ja en osaa sanoa. 

27 valtuutetusta määräaikaan mennessä vastasi 15 valtuutettua. Heistä kuusi kannatti kauppoja ja kuusi vastusti. En osaa sanoa -vastauksen valitsi kolme.
Sitoutumattomista kauppaa kannttaa Jani Paasonen. Keskustasta kauppaa kannattavat Eveliina Mäenpää, Leena Pekkanen ja Aleksi Penttinen. Keskustan. Ismo Partio ei ollut vielä muodostanut kantaansa.
– Toimivissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa tehostettu palveluasuminen, senioriasuminen ja kotona-asumista tukeva päivätoiminta turvataan laadukkaana lähipalveluna, Leena Pekkanen perustelee.

– Näen myynnin järkevimpänä ratkaisuna, mikäli halutaan turvata vanhustenhoito Mäntyharjulla ja poistaa kiinteistöriski. Tuolle 1,5 miljoonalle on todella käyttöä Mäntyharjun investoinneissa, Aleksi Penttinen toteaa.

– 2024 päättyy kunnan ja essoten vuokrasopimus. Siinä vaiheessa ei ole varmuutta jatkaako Essote ruskahovin vuokraamista. Tällä toimella (mynnillä) varmistamme Essoten palveluiden säilymisen (päivätoiminta). Ruskahovin kiinteistö vaatisi 2024 mennessä suureen saneerauksen. Siitä huolimatta ei olis varmuutta käyttääkö Essote Ruskahovia, Jani Paasonen perustelee.

Kokoomuksesta kauppoja kannattavat Jaana Lopperi ja Seppo Hujanen.
– Myymällä Ruskahovin kiinteistön turvaamme parhaiten Mäntyharjulaisille ikäihmisille palveluasumisen (senioriasumisen) ja tehostetun palveluasumisen tulevaisuudessa Mäntyharjussa…Asiakasmaksut ovat samansuuruiset riippumatta siitä tuottaako palvelun julkinen- tai yksityinen palveluntuottaja, Seppo Hujanen perustelee kantaansa kauppoihin.

Kokoomuksen Heta Jukola vastustaa kauppoja. Markku Häkkänen ei halua vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa itse kiinteistökaupan sisältöön. Hän kuitenkin painottaa, että tulevan maakuntahallinnon ja nykyisen Essoten vastatessa palveluiden järjestämisestä tultaneen lähivuosina tilanteeseen, jossa Ruskahovin rakennus tiloineen ei välttämättä täytä nykyajan vaatimuksia siellä tapahtuvalle toiminnalle.
– Tällöin on mahdollista, että kunnalle jää omistukseen ja tyhjilleen vanhat Ruskahovin tilat. Ikäihmisen palveluasuminen Mäntyharjussa on turvattava, henkilökunnan jatkaminen mahdollistettava, julkisen palvelun mukana oleminen sekä päivätoiminta mahdollistettava ja asukkaille samat asumispalveluiden hinnat sekä yksityisen että julkisen palveluiden puolella, Häkkänen painottaa.

Sosialidemokraateista kauppoja vastustavat Timo Kuoksa ja Mikko Lyytikäinen.
– Meillä ei ole tiedossa sote-lakien sisältöä emmekä tiedä mahdollisen maakuntauudistuksen tilannetta. Nyt on syytä odottaa eduskunnan päätökset…. Mäntyharjun kunnan vastuulla on jokaisen kuntalaisen hyvinvointi myös tulevaisuudessa. Kunta ei voi myydä omia vanhuksiaan pörssiyhtiön tuotteiksi, Timo Kuoksa kirjoittaa.

Sitoutumattomista kauppoja vastustaa Markku Huovinen, perussuomalaisista Anssi Turtiainen ja Tanja Hartonen-Pulkka.
– Tarjous sinällään on hyvä. Pitää sisällään ison lupauksen. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään kiinteistön myynnistä, vaan julkisen palvelun alasajosta…valinnanvapaus kapenee, koska minun mielestäni pitää olla aito vapaus valita julkisen ja yksityisen välillä. Tästä olisi pitänyt järjestää kuntalaisten kuulemistilaisuus ennen päätöksen tekoa, Hartonen-Pulkka sanoo.

Ei osaa sanoa -vastaukseen päätynyt sitoutumattomien Antti Mustonen, haluaisi asiasta vielä lisätietoja ennen marraskuista valtuuston kokousta.
– Tarvitsisimme tietoa muun muassa miltä osin Ruskahovi ei täytä nykyvaatimuksia. Millon ja mikä taho on tällaiset määräykset antanut. Miten on ajateltu päivätoiminta järjestää tulevaisuudessa. Mikä korvaisi Ruskahovuin sauna- ja allasosaston? Ollaanko siirtymässä markkinavoimien armoille vanhusteen laitoshoidon ja palveluasumisen osalta. Mikä on todennäköisyys, että Ruskahovi joka tapauksessa poistuisi tulevaisuudessa nykykäytöstä, Mustonen kysyy.

Kunnat myyvät tällä hetkellä joukolla kiinteistöjään hoivajäteille ja samaa valmistellaan myös Mäntyharjussa Ruskahovin osalta. Samalla palvelujentarjoajat vaihtuvat julkisesta puolesta yksityiseen. Mihin yksityisten palveluntuottajien voitonmarssi oikein perustuu? Onko yksityinen palvelu julkista tehokkaampaa? Tiivistetysti yksityisten hoivapalveluyhtiöiden menestyksessä kyse on kolmesta tekijästä.

1) Kiinteistöjen rakentaminen ja neliöiden käyttö

Pelkästään Attendo on solminut kiinteistökauppoja noin 30 kunnassa pääosin vanhoista hoivakiinteistöistä. Useimmissa tapauksissa se rakentaa purettavien kiinteistöjen paikoille uusia rakennuksia, kuten se suunnittelee Mäntyharjussa.
Attendon myyntipäällikkö Alex Gullichsen kertoo että, yksi kilpailuetu liittyy juuri kiinteistöjen rakennuttamiseen.
– Olemme iso toimija ja rakennutamme kiinteistöt erittäin tehokkaasti. Meidän ei tarvitse kilpailuttaa urakoita julkisesti, vaan voimme käydä urakoitsijoiden kanssa ylimääräisiä tinkikilpailuja. Meillä on yhteistyötä noin viiden valtakunnallisen urakoitsijan kanssa. Neliöiden rakentaminen on meille siis edullisempaa. Gullichsen sanoo.
Rakennuttamisen lisäksi uusien hoivakiinteistöjen tilankäyttö on Gullichsenin mukaan entistä tiiviimpää.
– Tilamitoituksemme on aikaisempaa parempi. Käytännössä tiloissa on vähemmän neliöitä, sillä niissä pyritään monikäyttöisyyteen.

2) Kiinteistöt myydään eteenpäin

Alkuvaiheessa Mäntyharjun mahdollisen senioritalon omistaja on Attendon perustama kiinteistöosakeyhtiö.
– Malli perustuu siihen, ettemme jää lopulliseksi omistajaksi, vaan siksi tulee kiinteistösijoitusyhtiö. Myymme hoivakoteja kerralla eteenpäin ja saamme näin kiinteistön omistajan tuottovaatimusta alaspäin. Tässä on skaalaetu esimerkiksi kuntiin nähden, Alex Gullichsen toteaa.

3) Henkilöstökulut ovat viisi prosenttia pienemmät

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tekemien laskelmien mukaan tehostetun palveluasumisen henkilöstökulut ovat yksityisellä puolella arviolta viisi prosenttia pienemmät. Samaan tulokseen on päädytty myös Attendolla.
– Suurin säästö henkilöstökustannuksissa tulee siitä, että hyvin suunnitellut tilat mahdollistavat asukkaiden hoitamisen niin, että hoitohenkilöä ei tarvita yhtä paljon kuin ylimitoitetuissa tiloissa, Alex Gullichsen sanoo.
Käytännössä eroa syntyy myös myös julkisen puolen ja yksityisen puolen työehtosopimusten eroista. Julkisen puolen siirtyessä yksityiselle puolelle työntekijöiden palkka ei suoraan laske, mutta palkkarakenne muuttuu.
Palkkauksen suurin ero on yksityisellä puolella aloittavien uusien työntekijöiden kohdalla, jotka aloittavat julkista puolta pienemmällä palkalla. Myös lomaetuudet suosivat julkisen puolen työntekijöitä. Lisäksi työaikaa työaikaa on viikoittain yksityisellä puolella viisi minuuttia julkista puolta enemmän.
– Ero työehtosopimuksissa ei ole ratkaiseva isossa kuvassa, vaan kiinteistöistä saavat edut ovat selvästi merkittävämpiä. Attendon Gullichsen painottaa.

Viime keväänä Toivolassa heräsi kyläläisten ja kesäasukkaiden kesken innostus kunnostaa tienvarren umpeenkasvaneita perinnemaisemia.
Asiaa lähti viemään eteenpäin Elina Kuosmanen. Kuosmanen listasi hoitoa tarvitsevat kohteet ja haki projektille rahoitusta Etelä-Savon Säästöpankin kulttuurisäätiöltä.

Maisemanhoitotöiden toteutukseen löytyi heti mies omalta kylältä. Ensimmäiseksi Jani Haajanen pääsi raivaamaan Kaivannonkosken partaalla olevaa levähdyspaikkaa.
– Aikanaan tällä paikalla sijaitsi pieni kioski ja matkalaisten oli tapana pysähtyä tähän syömään eväitään. Siihen aikaan maisema oli kyllä paljon avarampi kuin nykyään, tietää Elina Kuosmanen kertoa.

Puita kaatamalla ja vesakkoa raivaamalla kosken partaalle saatiin tehtyä jälleen mukava levähdyspaikka, josta voi kesäisin pulahtaa vaikka uimaan Hovinlahteen.
– Ensi kesäksi paikalle tuodaan myös pöytä ja penkki, jonka ääressä matkalaisten on hyvä jälleen syödä eväitään, Kuosmanen jatkaa.

Pertunmaantien varressa oleva Lahdenhovin komea kiviaita oli jäänyt nuoren männikön peittoon.
Sattumoisin Lahdenhovin Ahvenaisilla oli aivan samat suunnitelmat maisemaraivauksesta. Jo alkukesästä puita oli kaadettu niin, että kiviaita saatiin näkymään kokonaisuudessaan tielle.

Samalla saatiin raivattua luonnonmuistomerkkinä suojeltu vanha petäjä esiin maisemasta. Nyt komea petäjä toimii Toivolan kylän maamerkkinä kaikille tiellä liikkujille.
Harva kyläläinen, saati ohikulkija tietää, että tienvarren kiviaidan uskotaan olevan peräisin jo 1700-luvun lopulta. Kivet on silloin tiettävästi kerätty aidaksi viereisiltä pelloilta, sillä kivien keräämisestä maksettiin tuolloin kuningas Kustaa III:n myöntämä palkkio.

Seuraamalla vanhan petäjän kohdalta lähtevää pientä tietä voi kulkija löytää vanhan 1800-luvun sukuhautausmaan. Lahdenhovin Antellien käytössä olleella hautausmaalla hautapaadet seisovat yhä paikoillaan kertoen tarinoita vuosisatojen takaa.

Nämä ja paljon muuta mielenkiintoista historiatietoa löytyy kolmesta opaskyltistä, jotka pystytetään Kaivannonkoskelle, kiviaidan ja vanhan petäjän luo sekä vanhan hautausmaan lähistölle.

Kylttejä varten Lahdenhovin arkistoista kaivettiin esiin vanhoja valokuvia. Opaskylttien pystyttämisen toivotaan houkuttavan sekä kyläläisiä että ohi kulkevia matkalaisia tutustumaan näihin mielenkiintoisiin kylänähtävyyksiin.

Kaivannonkosken piknikpaikan ja koskinäkymän auki pitäminen vaatii vuosittaista raivausta. Tässä onkin hyvä paikka uudelle kyläyhdistyksen talkooperinteelle. Myös piknikpaikan roskattomana pitäminen on kaikkien aluetta käyttävien yhteinen asia.

Juttua korjattu 5.10. klo: 12.32, avustus tuli Etelä-Savon Säästöpankin kulttuurisäätiöltä.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa ehdotetaan pakollista rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää kaikille kissoille ja koirille.
Eläinlääkintähuollon vastaava eläinlääkäri Antti Tukiainen Mäntyharjulta pitää lakiehdotusta hyödyllisenä useasta eri syystä.
Hyöty nousee esiin erityisesti löytöeläinten kohdalla.
Tunnistusmerkityillä kissoilla ja koirilla on kehonsa sisällä siru. Sirunlukijalla on sirusta luettavissa eläimen numero, ja numerolla löytyvät tiedot omistajasta Kennelliiton rekisteristä. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi ja käytetyksi tavaksi yhdistää eläimiä omistajiinsa.
– Omistaja olisi hyvä saada selville varsinkin silloin, jos löytyy loukkaantunut eläin, joka tarvitsisi kallista hoitoa. Nyt pahoin loukkaantuneita löytöeläimiä joudutaan lopettamaan eläinsuojelullisista syistä, sanoo Tukiainen.

Eläimen jäljitettävyys on paikallaan myös eläintautien epidemioissa.
Omistaja olisi hyvä löytää tilanteessa, jossa alkaisi esiintyä esimerkiksi vaarallista ja helposti tarttuvaa rabiesta.
Kolmanneksi Tukiainen mainitsee villikissa-ongelman.
– Jos kissat merkittäisiin, tuskin niitä enää kesämökeillekään unohdettaisiin. Merkintä ei edes maksa montaa kymppiä.
Kun löytökissoille löytyisi omistaja, kunnat säästäisivät niille lakisääteisesti kuuluvassa löytöeläinten hoidossa.
Niin sanottu eläinten hyvinvointilaki on eduskunnan käsittelyssä ja pyritään saamaan voimaan vielä kuluvalla vaalikaudella.
Antti Tukiainen ei usko, että lain voimaantulo aiheuttaisi ruuhkaa eläinlääkärin vastaanotolla ainakaan Mäntyharjulla.
– Tällä seudulla valveutuneet omistajat ovat jo hoitaneet asian vapaaehtoisesti. Lähes kaikki koirat ja kissat on sirutettu, ehkä joitakin maalaistalojen hiirikissoja lukuunottamatta.

Mäntyharjulainen Kalevi Pulkkinen on 40 vuoden aikana vastaanottanut noin 600 löytökoiraa.
Viime vuosina koirien määrä Pulkkisen tontilla on vähentynyt, mutta Pulkkisen mukaan omistajilla on edelleen huolimattomuutta.
Esimerkkinä hän on elokuun lopulta asti etsinyt omistajaa metsästyskoiralle, jonka vuoksi kesämökkiläisen kissa loukkaantui Ollikkalan kylässä.
Koiran omistajaa kaivataan maksamaan 86 euron lääkärikulut.
– Koiralla oli gps-panta ja se haukkui kissaa pitkään, eli omistaja on tasan tarkkaan tiennyt koiran sijainnin, uskoo Pulkkinen.
Kissa oli vammautunut paetessaan koiraa. Lääkärikulujen kattamiseksi Pulkkinen suunnittelee hirvennahkojen myymistä metsästyskauden käynnistyttyä.
Hirven metsästys alkaa 13.10. Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika päättyi 19.8., minkä jälkeen moni pitää koiria irti kasvattaakseen niiden kuntoa metsästystä varten.

Pertunmaalla sattui sunnuntaina liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto törmäsi toisen henkilöauton perään, kertoo Etelä-Savon pelastuslaitos. Onnettomuuspaikka sijaitsee kilometri kirkonkylältä Kuorttiin päin.

Törmäyksen seurauksena toinen autoista ajautui ojaan. Länsi-Savon mukaan ojaan suistuneen auton kuljettaja sai rytäkässä haavan päähänsä. Poliisin mukaan alkoholilla ei ollut osuutta onnettomuuteen.

Torstain 4.lokakuuta Pitäjänuutisissa kerrottiin espoolaisesta Tuonosen perheestä, joka etsii kesämökkiä Mäntyharjun Pieneltä Pyhävedeltä löytääkseen paremmat veneilymahdollisuudet.
Jutussa mainittiin virheellisesti, että perhe olisi aikaisemmin mökkeillyt Päijänteellä, kun oikea järvi oli Pälkäne.

Mäntyharjulaisjoukkueiden taival miesten salibandyn nelosdivisioonassa käynnistyi viikonloppuna turnauksella Lahdessa.

MäVi Akatemialla oli kotiintuomisina kaksi sarjapistettä, kun se kaatoi KoRe II:n maalein 6-3. 

Ensimmäinen erä alkoi Mäntyharjulaisittain hienosti, kun Kim Mutanen laukoi Tomi Kongan syötöstä MäVi Akatemia 1-0 johtoon reilun minuutin kohdallla. MäVi maalasi vielä toistamiseen ensimmäisessä erässä. Toisessa erässä MäVi Akatemia kesti kaksi alivoimaa hienosti ja onnistui siirtymään jo 3-0 johtoon, kunnes aivan erän lopussa KoRe teki kavennusmaalin.

Kolmannen erän alussa Paavo Rautio purjehti yksin läpi kentän ja maalasi johtolukemiksi 4-1. Tämän jälkeen MävI Akatemian nuori joukkue innostui valmentaja Mika Vuorion mukaan liikaa hyökkäämään ja puolustaminen hiukan unohtui. Vastustaja onnistuikin maalinteossa kahdesti, joista toisen maalin se teki alivoimalla.  MäVikin onnistui vielä kahdesti maalinteossa.

Toisessa ottelussa Vastassa oli SBS Hamina, joka otti Akatemiasta lopulta 8-3 voiton.  SBS Hamina pyöritti peliä alusta asti ja oli kautta linjan hiukan MäVi Akatemiaa edellä. Ensimmäisen erän jälkeen tilanne oli kuitenkin vielä tasainen ja erätauolle mentiin haminalaisten johtaessa 2-1.

Toisessa erässä SBS Hamina rakensi hienoja maalipaikkoja ja onnistui maalaamaan kolmesti, joten viimeiseen erään lähdettiin 5-1 tilanteesta.  Kolmanteen erään MäVi tiivisti pelaamista kahteen ketjuun ja se toikin erän alkuun kavennusmaalin Kim Mutasen laukoessa Lauri Paavolan syötöstä. MäVi Akatemian takaa-ajo tyssäsi viisi minuuttia ennen pelin loppua Mica Maczulskijn ottamaan 5 minuutin rangaistukseen, jonka aikana SBS Hamina pääsi rokottamaan ylivoimalla kahdesti.

Maaliero olisi voinut olla vielä suurempikin, mutta maalissa molemmat pelit hienosti pelannut Leevi Nupponen torjui oikeastaan kaiken mikä torjuttavissa oli. Tästä kertoo hyvin se, että Nupposelle torjuntoja toisessa pelissä kertyi 22 kappaletta, kun vastustajan maalivahdille merkittiin kuusi torjuntaa.

Peleissä tehoja kirjautui pelaajille seuraavasti: Paavo Rautio (3+1), Kim Mutanen (3+1), Tomi Konga (1+1), Leevi Nupponen (0+2), Jaakko Kontti ja Aleksi Turunen (1+0), sekä Lauri Paavola, Mica Maczulskij ja Valtteri Pulkka (0+1).

MäVin joukkue avasi puolestaan kautensa JPS-75 II:sta vastaan rökäletappiolla 0-9. MäVi ei kirjauttanut pöytäkirjaan edes rangaistusminuutteja. Toisessa pelissä Kore II:sta vastaan MäVi oli kiinni täydessä kahdessa pisteessä vielä kolmannen erän alkuminuuteilla. Santtu Lustig vei mäntyharjulaiset 3-2 johtoon ajassa 41:15. Kore tuli kuitenkin tasoihin ajassa aikalisänsä jälkeen ajassa 44:40 tehokkaasti pelanneen Olli Vikmanin maalilla. Maali jäi ottelun viimeiseksi ja pisteet tasattiin.

MäViltä ottelussa maalit kirjasivat Lustigin lisäksi Joni Saloranta ja Mika Ripatti. Syöttökoneena kaikkiin mäntyharjulaismaaleihin toimi Juuso Vainikka, joka kirjasi siis tehot 0+3. 

Nelosdivarikausi jatkuu kahden viikonlopun päästä Kouvolassa. MäViä vastaan astelevat Tuohikotin Rannanpojat Kouvolasta ja SC Jenga Kausalasta. Akatemian kanssa pisteistä vääntävät  JPS-75 II Inkeroisista ja SC Jenga.

Pertunmaalta näyttäisi löytyvän riittävästi biomassoja biokaasulaitoksen raaka-aineeksi. Jos kuntaan joskus laitos rakennetaan, on käytettävä teknologia todennäköisesti kuivamädätys.
Tämä kävi ilmi perjantaina kunnantalolla järjestetyssä tilaisuudessa, joka kokosi yhteen alueen maaseutuyrittäjiä ja biokaasun asiantuntijoita.
Kuivamädätystä puoltaa alueen maatalousyrittäjiltä saatavilla oleva syöte. Se olisi pääsääntöisesti nurmibiomassaa, olkea ja kuivalantaa, mahdollisesti myös ruokohelpiä.
Erityisesti nurmea tuntuisi löytyvän mukavasti: Kunnantalolle saapuneet yrittäjät tarjosivat raaka-ainetta yhteensä pitkälti yli sadan hehtaarin alalta.
– Nurmessa on valtava potentiaali, siitä saa paljon kaasua, vakuutti biokaasun asiantuntija Henri Karjalainen Envitecpoliksesta.

Biokaasun omaa tuotantoa ryhdyttiin suunnittelemaan Pertunmaalla viime keväänä sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi Gasumin kiinnostus myydä biokaasua Kuortin ABC:llä.
Mahdollisuuksia kävi esittelemässä ensin Bio GTS, mutta kunta päätyi hankkimaan asiantuntija-apua Pro Agrialta.
Järjestöllä on meneillään maaseuturahaston rahoittama hanke, jossa edistetään uusiutuvan energian sekä eloperäisten lannoitteiden tuotantoa ja investointeja Etelä-Savossa. Keskiössä on biokaasun tuotanto, ja asiantuntija-apuna hankkeessa on Envitecpolis.
– Kaikki puheet ilmaston muutoksesta viittaavat siihen, että biokaasuun joudutaan satsaamaan lähivuosina, sanoo kunnan elinkeinoasiamies Juha Paasonen.
– Olennaista on se, minkä verran saisimme täältä syötteitä laitokselle ja minkälaisen laskelman saamme. Jos laitos todella käynnistyy, löytyy syötettä varmaan lisääkin, uskoo Paasonen.

Biokaasun tankkausmahdollisuudet valtateiden varsilla ovat vielä vähäiset.
– Harvassa paikassa on yhtä hyvät mahdollisuudet saada myytyä biokaasua kuin Kuortissa. Etäisyys ruuhka-Suomesta on sopiva, uskoo Paasonen.
Laitoksen paikaksi on alustavasti katseltu Kuortin vanhaa kaatopaikkaa, tai Kuortin teollisuusalueen takaosaa. Molemmista olisi riittävän lyhyt matka johtaa putki kaasun jakelupisteeseen liikenneasemalle.
Seuraavaan tapaamiseen on luvassa biokaasulaitoksen alustavaa kustannusarviota ja kannattavuuslaskelmia. Kiinnostuneille luvattiin myös järjestää retki jo käynnissä olevalle biokaasulaitokselle.

Pertunmaalle soveltuvia laitoksia toimittaa muun muassa Metener Oy. Yhtiön laitoksia on jo toiminnassa Laukaalla sekä Kouvolassa ja viimeisin nousee parhaillaan luomutilan yhteyteen Hyvinkäälle.
Laitoksen lopputuotteista toinen, eloperäinen lannoite, kiinnostaa erityisesti luomutiloja.
Biokaasulaitokset on Suomessa nähty tärkeänä väylänä kohti kiertotaloutta, joten valtio tukee biopolttoaineisiin siirtymistä erilaisilla tuilla.
Kunta ei pysty ottamaan laitosta omille harteilleen, joten kumppaniksi on kyselty Etelä-Savon Energiaa. Yhtiö on jo osoittanut kiinnostusta hankkeeseen.
– Jos lähtisimme investoimaan tähän alueellisesti voimme pitää langat omissa käsissä ja saada hyödyn suoraan viljelijöille. Mutta myös Gasumia kiinnostaa lähikaasun ostaminen, huomautti Pro Agrian energia-asiantuntija Maarit Kari.

Fakta: Envitecpolis Oy tarjoaa uusiutuvan energian sekä energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluita.
Asiakkaina ruokaketjun toimijat eli maatilat, elintarviketeollisuus, ruokapalvelutoimijat sekä biohajoavan jätteen käsittelijät.
EnvitecBiokaasu selvittää teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä biokaasulaitoksille.
Yhtiöllä on kuntien toimeksiantoja meneillään noin sata.

Mäntyharjusta pääsee joulukuusta alkaen aamujunalla Mikkelin kautta aina Kuopioon saakka. VR kertoi maanantaina aloittavansa uuden junavuoron Helsingin ja Kuopion välillä. 

Juna starttaa Helsingistä kello 5.57 ja on Mäntyharjussa 8.16. Asemalta se jatkaa matkaansa kohti Mikkeliä, jossa se on aikataulun mukaan 8.40. Pieksämäen kautta kulkeva juna on Kuopiossa kello 10.12.

Tähän saakka Mäntyharjun aikaisin junayhteys kohti pohjoista on ollut arkisin kello 10.25 lähtevä juna. VR perustelee uutta vuoroa Kuopion ja Helsingin välisen reitin kasvaneella kysynnällä. Reitin matkustus on kasvanut yhtiön mukaan tänä vuonna 15 prosenttia. Yhteensä tänä vuonna kotimaan kaukoliikenteen junissa on matkustettu kuusi prosenttia viime vuotta enemmän.

Kaikki alkoi hakepolttimista. Mäntyharjun Mynttilässä asuva Jukka Torniainen ryhtyi valmistamaan laitteita vuosituhannen taitteessa. Kauppa kävi ja töitä riitti. Sitten tuli vuoden 2008 finanssikriisi.

– Se pysäytti kaupanteon. Sitten tulivat maalämpöpumput, jotka ovatkin oikein käteviä kapistuksia. Pienemmät hakepolttimot eivät käyneet enää kaupaksi, Torniainen muistelee.

Käsistään kätevän Torniaisen pitikin keksiä jotain muuta askarreltava henkensä pitimiksi. Kuin sattumalta Repoveden kansallispuistoon tarvittiin tulisijoja. Torniainen teki tulisijasta prototyypin, joka osoittautui toimivaksi. Sen jälkeen Torniaisen tekemiä tulisijoja on myyty satakunta kappaletta eri puolille Suomea.

– Viimeisin lähti viime viikolla Lietoon, Torniainen kertoo.

Torniainen on monessa mielessä harvinainen mäntyharjulainen yrittäjä. Hän on metallia muokkaava käsityöläinen. Puusta erilaisia esineitä taikovia tekijöitä löytyy periaatteessa joka kylältä, mutta metallitaitajat ovat harvemmassa.

Torniainen saa myös pääasiallisen leipänsä kätten töillä Sana on kiirinyt puskaradion kautta ja tilauksia tulee niin paljon kuin vain ehtii tehdä.

– Tällä hetkellä tilauskirja on selvä jouluun saakka.

Uusimpia tuotteita ovat imurilla tyhjennettävä ulkokäymälöiden astia ja motokuskeille soveltuva työkalulaatikko.

– Esimerkiksi tuon työkalupakin tilaus tuli suoraan motokuskilta. Se on iso ja painava. Laatikon pitää olla sellainen, ettei kukaan jaksa nostaa sitä autoon tienposkesta.

Torniaisen suunnitteleman työkalupakin kaltaisissa tuotteissa piileekin yksinyrittäjän markkinarako. Tilaustöitä tekevän pitää tehdä jotain sellaista, mitä ei marketin tai rautakaupan hyllyltä löydy.

– Olen aina sanonut asiakkaille, että jos löydät jotain halvemmalla kaupasta, niin käy ihmeessä hakemassa se sieltä. Kiinasta tulee aina halvempaa perustavaraa.

Torniaisen tekemät tuotteet ovat mittatilaustyötä, jotka tehdään asiakkaan toiveiden mukaisesti. Tällä hetkellä hän taivuttelee metallilevyä vapaa-ajanasukkaan rautaisen mökkiportin koristeeksi.

– Tämänkin aidan tekeminen on opettanut sen, miten hommaa ei ainakaan kannata tehdä seuraavalla kerralla, Torniainen vitsailee.

Mutta mihin suuntaan Torniainen aikoo tekemistänsä tulevaisuudessa viedä? Yrittäjän toiveena on, että tilauksia tulisi erityisesti enemmän taitoa vaativien tuotteiden tekemisestä suositumpien tuotteiden rinnalla.

– Kyllähän se olisi mukavaa, jos pääsisi tekemään enemmän muotoillumpia tuotteita. Nämä ovat aina mukavampia kuin ne, joita on tullut jo enemmän tehtyä.

Juttu on osa Pitäjänuutisten 11.10. julkaistavaa yrittäjä- ja liikenneteemaista lehteä.

Miss Suomeksi kruunattu Alina Voronkova tulee perjantaina vierailulle lapsuudenkuntaansa Pertunmaalle. Voronkovan päivä alkaa perjantaina kouluvierailulla yhtenäiskoululla kello 10 alkaen. Aamupäivän ja lounaan jälkeen ovat vuorossa klo 12.30 alkaen kunnantalon aulassa kaikille pertunmaalaisille tarjottavat kakkukahvit.

– Koulun lapset ovat kukittavat Alinan, jonka jälkeen siirrytään syömään. Kunnantalolla on sitten ohjelmassa virallisempi osuus, kertoo Pertunmaan vapaa-aikasihteeri Jaana Nummiranta.

Nummirannan mukaan Pertunmaalla järjestettävä juhlistustilaisuus järjestetään kunnan aloitteesta. Viime päivät ovat olleet kiireisiä, sillä perjantain tilaisuus varmistui vasta maanantaina. Paikalle pyritään järjestämään myös musiikkiartisti. Kakkua on varattu reilulle sadalle hengelle.

– Jos väkeä tulee paikalle enemmän, niin käydään hakemaan kaupasta lisää, Nummiranta naurahtaa.

Voronkovan managerina toimiva Alexandra Kantola kertoo, että Pertunmaan vierailu kestää kello 15 saakka. Sen jälkeen Voronkova suuntaa takaisin pääkaupunkiseudulle. Viimeiset päivät ovat olleet toissa viikonloppuna kruunatulle missille kiireiset.

– Erityisesti viime viikko oli kiireinen, koska kaikki halusivat osansa tuoreesta missistä. Ohjelmassa on ollut lehti- ja tv- kuvauksia ja lukuisia haastatteluja, joista yksi oli venäjänkieliselle Yle Novostille. Pyrimme järjestämään Alinalle tietenkin myös vapaapäiviä, Kantola kertoo.

Voronkovan arki ei ole kuitenkaan pelkkää edustamista ja haastatteluja. Valmistautuminen joulukuussa järjestettävää Miss Universum -kisaa varten alkoi nimittäin välittömästi.

– Viikonloppuna harjoittelimme kävelemistä kävelyopettajan kanssa ja harjoittelimme myös puheenkirjoitusta. Sunnuntaina on vuorossa kolmen päivän reissu Billnäsiin (Pinjaisiin), jossa näitä harjoituksia jatketaan. Testaamme siellä myös kisapukuja. Paikan päälle Thaimaahan lähdetään pari viikkoa ennen joulukuun finaalia, Kantola kertoo.

Muokattu: 9.10.2018 klo 12:06: Lisätty Jaana Nummirannan kommentit ja korjattu aikatauluja. Kouluvierailu alkaa siis kello 10 aiemmin ilmoitetun kello 9 sijaan. Kakkukahvit ovat tarjolla 12.30 alkaen, ei kello 12.00.

Pertunmaalla on noussut arvostelua päätöksestä, jolla ostetaan metsäsuunnitelma metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolta.
Päätöksen teki teknisten ja ympäristöpalveluiden lautakunta huhtikuussa.
Päätöksen purkamista ovat esittäneet kunnanhallitukselle Raimo Ulmanen ja tarkastuslautakunnan varajäsen Tenho Järvinen, joskin valitusaika on jo umpeutunut.
Heidän mielestään metsäsuunnitelman teko olisi pitänyt kilpailuttaa, kun kyse on kalliista hankinnasta, joka kohdistuu kuntalaisten omaisuuteen. Lisäksi heidän mielestään tämänkaltaisten päätösten teko kuuluisi kunnanhallitukselle.
Metsäsuunnitelma on sovittu tehtäväksi 700 hehtaarin alalle hintaan 8 495 euroa.
Lautakunta perusteli päätöstään metsänhoitoyhdistyksen kanssa solmitulla kolmivuotisella sopimuksella.
– Olisi kiva tietää, menikö tässä hankinnassa kaikki oikein. Oliko yhdistyksen kanssa tehty hoitosopimus sen tyyppinen, että yhdistys on oikeutettu tekemään myös suunnitelman? Silloin siitä pitäisi olla pykälä ja pykälässä kustannustaso jo hoitosopimuksen yhteydessä, huomauttaa Ulmanen.

Kunnan ja metsänhoitoyhdistyksen välinen sopimuskausi päättyy vuoden vaihteessa kolmen kuukauden irtisanomisjalla.
– On vähintään epäilyttävää, että vielä alkamattoman sopimuskauden ajalle on jo sovittu uuden suunnitelman teko, ihmettelee Ulmanen.
Teknisen johtajan Matti Ratilaisen mukaan kolme vuotta sitten solmittu metsäpalvelusopimus sisältää myös metsäsuunnitelman.
Suunnitelman maastotyöt on huhtikuussa päätetty kuitenkin ajoittaa ensi vuoteen.
Ulmanen ja Järvinen soimaavat myös sitä, ettei päätös täytä vastuullisen metsänhoidon FSC-sertifikaatin vaatimuksia.
Suomen FSC-standardi määrittelee maan oloihin soveltuvat vastuuntuntoisen metsänhoidon vaatimukset.
Ulmanen odottaa metsänhoitoyhdistykseltä enemmän näyttöä ympäristöasioiden huomioimisesta, ja muistuttaa myös työn tilaajan vastuusta näissä tapauksissa.
Kunnanhallitus päätti maanantaina, ettei Ulmasen ja Järvisen kirje aiheuta toimenpiteitä. Lisäksi päätettiin irtisanoa sopimus metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon kanssa ja tekniselle toimelle annettiin tehtäväksi järjestää kilpailutus metsänhoidosta.

Pitäjänuutiset on julkaissut oman mobiilisovelluksen kännyköille ja tableteille. Sovellus helpottaa erityisesti Pitäjänuutisten tuoreimpien verkkouutisten ja näköislehden lukemista.
– Paikallisia uutissisältöjä kulutetaan yhä enemmän myös kännyköillä ja tableteilla. Sovelluksen avulla pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen palvellaksemme lukijoitamme entistä paremmin, perustelee ESV-Paikallismediat oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Viveka Krokfors.

Ilmainen sovellus ladataan puhelimen tai tabletin sovelluskaupasta. Krokfors painottaa, ettei sovellusta käyttääkseen ei tarvitse olla Pitäjänuutisten tilaaja. Sovelluksen käyttäminen on siis maksutonta.
– Pääsy juttuihin sovelluksessa toimii samaan tapaan kuin verkkosivuilla, mutta entistäkin nopeammin. Ainoa poikkeus on näköislehti, jonka lukemiseen tarvitsee voimassa olevan digitilauksen, kuten verkkosivujenkin kautta luettuna.

Kun sovellus on latautunut laitteeseen, se on valmis käytettäväksi. Digitilaajat voivat kirjautua sovelluksessa sisään samoilla tunnuksillaan, joilla ovat lukeneet näköislehteä verkkosivujenkin kautta. Tämän jälkeen tilaajien käytössä ovat verkkouutisten lisäksi tuorein näköislehti ja näköislehtiarkisto vuoden 2015 alkupuolelle saakka.

Pitäjänuutisten mobiilisovellus toimii iOS:n ja Androidin käyttöjärjestelmissä. Sen voi ladata joko iOS:n App Store-kaupasta tästä tai Androidin Google Play -kaupasta tästä. Sovellus löytyy myös hakusanalla Pitäjänuutiset.

Aurinko paistaa ja lämpöä on reippaasti yli 20 astetta. Hevoset voivat huoletta laiduntaa pihalla vielä lokakuun ajan. Enää ei olla Mäntyharjussa, jossa aamut ovat jo pakkasen puolella.
23. syyskuuta Anne Luttinen pakkasi itsensä ja ravihevosensa Ranch Kellyn hevoskuljetusautoon ja suuntasi kohti Ranskaa. Ainakin kuukauden Suomea pidempi laidunkausi, kovatasoiset lähdöt ja ainutlaatuinen mahdollisuus. Hirveän kauaa Luttinen ei punninnut lähtöään, vaikka matka hevosen kanssa oli pitkä eikä mukaan vieraalla maalle lähtenyt tuttuja.
– Ei tarvitse sitten kiikkustuolissa harmitella, ettei tullut lähdettyä. Hevosestahan tämä toki riippuu, mutta ajatuksena olisi viettää täällä pari kuukautta. Ei tänne asti yhden kisan takia kannata lähteä, Luttinen kertoo.

Ajatus matkasta oli jo silloin tällöin käynyt mielessä, mutta vakavissaan Luttinen alkoi harkita sitä syyskuun ensimmäinen päivä. Silloin Ranch Kelly voitti Vermossa Suomen mestaruuden ennätysajalla.
Luttinen oli jäämässä töistään opinto- ja virkavapaalle, mikä mahdollisti lähtemisen. Päätös syntyi pikaisesti ja lopulta Ranskan-matka jopa aikaistui, koska 30. päivän lähtö Pariisissa Vincennesin radalla oli liian hyvä, jotta sen olisi voinut jättää väliin.
Lopulta päätös osoittautui enemmän kuin hyväksi, sillä 10-vuotias tamma juoksi Pariisissa pitkien ratojen maailmanennätyksen kilometriajalla 1.10,1. Harmittamaan ei jää edes se, että Ranch Kelly on äitynyt varsinaiseen huippumenoon vasta ravurille harvinaisen kypsällä iällä. Vuodenvaihteen jälkeen se ei saa enää Ranskassa kisata, sillä tammoille 10-vuotiskausi on viimeinen.
– En osaa sanoa, että se harmittaisi. Viimeiset kolme vuotta Kelly on suorittanut hyvällä tasolla, mutta tämä vuosi on ollut aivan uskomaton. Tuo syyskuun startti kruunaa koko Kellyn upean uran, Luttinen iloitsee.

Hevonen on sopeutunut uuteen maahan ja talliin hyvin, eikä edes raskas matka painanut sen jaloissa. Luttiselle Ranskan-matka on sekoitus arkea ja lomailua. Kaksikko asustelee Jean Baudronin ja Saara Jalastin tallissa Nonant Le-Pinissä.
– Sama arki täälläkin on tallissa kuin kotona. Puoli seitsemän aikaan aamulla menen talliin ja ruokin hevosen. Sen jälkeen on tallihommia ja yleensä iltapäivällä hevosen liikutus. Kellyllä on mukanaan omat, Mattilan Mikan viljelemät heinät, Luttinen selittää.
Luttinen on kuitenkin ehtinyt myös tutustua maahan. Viime viikolla hän vietti päivän Pariisissa ja haaveena olisi käydä myös Ranskan Alpeilla. Matkaan on lähdetty hevosen takia, joten hevosen ehdoilla myös mennään.
– Olen kuullut useasti, että ranskalaiset olisivat sisäänpäinlämpiäviä ihmisiä, mutta kaikki ovat olleet tosi kohteliaita. Vanhemmat ihmiset eivät juurikaan puhu englantia, mutta elekielellä pärjää. Vielä ei ole tullut ikävä Suomeen, Luttinen vakuuttaa.
Luttinen tulee kuitenkin parin viikon päästä pyörähtämään Suomessa. Paluumatkalle Ranskaan hän nappaa mukaan tyttärensä Heidin, joka ehtikin jo Ranskassa vierailla. Vaikka tutut ovat Suomessa, on Luttisen ollut helppoa olla Ranskassa.
– Kyllä raviväki on niin mahtavaa. Pari tuttua vinkkasi tästä Saaran ja Jeanin paikasta, ja he ottivat meidät heti avosylin vastaan, vaikka ei tunnettu entuudestaan, Luttinen kiittelee.

Ranch Kellyn on tarkoitus juosta noin kuusi starttia loppuvuoden aikana Ranskassa. Seuraava kisa on todennäköisesti jo tulevana sunnuntaina Bordeaux’ssa ajettava avoin lähtö 2550 metrin matkalla. Hannu Torvinen jatkaa tuttuun tapaan ohjastajana.
– On vaikeaa sanoa, mitä Kellyltä voi vielä odottaa. Avoimissa lähdöissä on kuitenkin kaikki Ranskan huiput vastassa. Bordeaux’n kilpailu on siinä mielessä jännä, että se juostaan päinvastaiseen suuntaan kuin yleensä. Se, mitä Kelly tästä tuumaa, jää nähtäväksi, osaomistaja ja valmentaja Luttinen kertoo.
Haastajaksi mäntyharjulaistammasta on, se on varmaa. Niin vakuuttavaa meno oli pari viikkoa aikaisemmin Pariisissa, jossa kilpakumppanit jäivät kymmenien metrien päähän.
Jossain vaiheessa Luttinen väläytti myös mahdollisuutta kokeilla Kellyllä monté-ratsastusta, joka on erityisesti Ranskassa suosittu raviurheilun muoto. Montéssa ohjastaja istuu kärryn sijaan hevosen selässä.
Kärrylähdöt ajavat kuitenkin etusijalle, joten jos hyviä lähtöjä vain riittää, keskittyy Kelly niihin.

Montaa kisaa Kelly’s Teamin omistamalla hevosella ei ole Ranskassa aikaa juosta. Vuodenvaihteen jälkeen edessä on paluu Suomeen. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä avoinna.
Jos Kelly jatkaa kisaamista Suomessa, kysymykseen tulevat enää lähinnä suurkilpailut. Luttisen mielestä ei olisi oikein hevosta kohtaan kilpailla, jos se ei pysyisi omalla huipputasollaan.
Kisaamiselle on myös toinen vaihtoehto.
– Olen miettinyt myös paljon Kellyn astuttamista. Sen voisi tehdä jopa jo täällä Ranskassa ollessa. Yksi sulhaskandidaatti, Love You, asuu samalla tilalla. Mutta en ole vielä tehnyt päätöksiä asiasta, Luttinen kertoo. 

Syksyn seurakuntavaalien vaalikone on avattu Mäntyharjun seurakunnan verkkosivuilla.
Kirkkovaltuustoon ehdolla olevat ovat saaneet vastattavakseen kysymyksiä neljästä, maan kaikille ehdokkaille yhteisistä aihepiireistä. Näitä ovat Kirkon toiminta, Suhde uskoon, Lähimmäisyys ja Ajankohtaisia aiheita.
Lisäksi kysymyksiä on laadittu Mäntyharjun seurakunnan ehdokkaita varten. Paikallisia kysymyksiä on kolme: Tulisiko seurakuntakeskuksessa pitää enemmän jumalanpalveluksia? Onko jumalanpalveluksen oltava aina kello kymmenen sunnuntaiaamuna?
Kolmas kysymys kuuluu: Onko hyvä, että seurakunta pitää huolta kulttuuriperinnöstä kunnostamalla kirkkoa ja myös rakentaa Pertunmaalle seurakuntatalon, vaikkakin investoinnit ovat historiallisen suuria? Vai tulisiko satsata enemmän pappistyövoimaan?
Vaalikoneeseen oli keskiviikkoaamuun mennessä käynyt esittäytymässä 11 ehdokasta. He eivät olleet vielä vastanneet kysymyksiin.
Mäntyharjun vaalissa on yhteensä 51 ehdokasta Mäntyharjulta ja Pertunmaalta, eri ikäryhmistä, ammattialoilta sekä poliittisista ja uskonnollisista ryhmistä.
Valtuustoon valitaan 19 jäsentä vaalissa, joka alkaa ennakkoäänestyksillä 6. marraskuuta.
Vaalikone löytyy täältä

Ajokorttien lähtöhinnat laskivat ajokorttiuudistuksen tultua voimaan heinäkuussa. Mäntyharjussa B-kortin voi tällä hetkellä vähimmillään suorittaa reilulla 1 200 eurolla, johon lisätään 215 – 220 euron viranomaiskulut ja ratamaksu.
Viimeisen vuoden aikana ennen uudistusta, Mäntyharjun liikennekoulujen B-kurssien hinnat liikkuivat 1 600–1 700 eurossa pimeänajokursseineen ja ratamaksuineen. Vielä muutama vuosi sitten B-kurssien hinnat olivat kaikkine vaiheineen helposti 2 700 euroa, jopa yli.
Järvi-Suomen Liikennekoulun yrittäjä Lasse Järvinen kertoo, että hinnat ovat laskeneet reilusti jo ennen uudistusta ympäri Suomen. Kilpailutilanteen kiristyminen on muokannut alaa ja laskenut hintoja. Uudistuksella on kuitenkin ollut selvä vaikutus.
– Asia ei ole niin yksinkertainen, mutta voi sanoa, että uudistus laski hintoja huomattavasti. Puhutaan kuitenkin parhaimmillaan sadoista euroista. Joillekin se 14 tunnin minimimäärä ajotunteja riittää hyvin, mutta toiset tarvitsevat 25 ajotuntia. Silloin aletaan liikkua vanhan ajokortin hintatuntumassa, Järvinen kertoo.
Hannun Liikennekoulun yrittäjä Hannu Salmikunnas on sitä mieltä, että ajokorttia ei enää halvemmaksi saa.
– Alun perin tuntui siltä, että ei voida mennä edes tähän tasoon. B-kortti on nyt niin edullinen, etten muista milloin viimeksi. Kaikki kulut pitää miettiä tosi tarkkaan, että toiminnan saa pysymään kannattavana, Salmikunnas toteaa.

Hintojen lasku ei ole täysin tuulesta temmattua, sillä työmäärä on vähentynyt huomattavasti. Kolmivaiheisessa opetuksessa ajo- ja teoriatunteja oli oppilasta kohden yhteensä lähemmäs 50. Nyt koko koulutuksen voi suorittaa 18 tunnilla, jos on entuudestaan jokin ajokortti.
Salmikunnas huomauttaa, että 14 pakollisesta ajotunnista neljä kuuluu riskikoulutukseen. Riskikoulutus sisältää pimeänajosimulaattorin, liukkaan kelin radan sekä taajaman ja maantieajon riskien tunnistamista, eikä se ole varsinaista tutkintoon tähtäävää ajo-opetusta.
– Kymmenen tuntia varsinaista ajo-opetusta riittää vain harvalle. Helposti tulee ainakin muutama ajotunti lisää, enemmänkin, jos lähdetään ihan nollasta liikkeelle. Kortti on siltikin edullisempi kuin ennen, vaikka joutuisi ottamaan lisäopetusta, Salmikunnas toteaa.
Järvinen arvioi, että suurin osa on joutunut ottamaan lisätunteja. Monelle riittää yksi tai pari tuntia enemmän, jotkut tarvitsevat huomattavasti enemmän. Järvi-Suomen Liikennekoulussa yhden lisätunnin hinta on 67 euroa, Hannun Liikennekoulussa 70 – 80 euroa.

Uudistus teki tutkinnosta yksivaiheisen, aiemman kolmen vaiheen sijaan. Poisjääneet harjoitteluvaihe ja syventävä vaihe maksoivat yhteensä noin 600 euroa, minkä vuoksi ajokortin kokonaishinta laski.
Järvisen mielestä olisi kuitenkin hyvä, jos ajokorttikoulutus olisi kaksivaiheinen. Taloudellisen ajon harjoitteleminen ei ole helppoa tilanteessa, jossa oppilas harjoittelee vielä auton käsittelyä.
– Koppia voisi ottaa uudestaan puolen vuoden päästä, jolloin pääsisi huomauttamaan, jos on tullut vaikka vääränlaisia ajotapoja.
Oppilaat ovatkin itse toivoneet Järviseltä, että jo kortin saaneille voisi järjestää vapaaehtoisen lisäkurssin, jonka voisi suorittaa omalla autolla. Ajokortin saaminen halvimmalla mahdollisella hinnalla ei siis ole kaikki kaikessa. Kurssin toteutus on paraikaa harkinnassa.
Myös Salmikunnas on pohtinut vapaaehtoisen opetuksen tarjoamista kortin saamisen jälkeen. Hän pitää myönteisenä teorian siirtymistä verkkoon. Kritiikkiä saa kuitenkin riskikoulutuksen paikka. Nyt riskikoulutus on samassa sumassa koko muun koulutuksen kanssa.
– Sen pitäisi olla vaikkapa muutaman kuukauden päästä, kun oppilas hallitsee jo auton käsittelyn. Nyt oppilas jää oman onnensa nojaan, eivätkä kaikki osaa arvioida omaa osaamistaan puolueettomasti. Aika näyttää, miten tämä toimii, Salmikunnas pohtii.

Uudistuksen myötä opetuksen teoriaosuus väheni huomattavasti. Hannun Liikennekoulu siirsikin kaiken teoriaopetuksensa verkkoon kesällä, jolloin Mäntyharjun luokkatila kävi tarpeettomaksi. Liikennekoulu luopuu luokkatilasta, sillä niin säästetään vuosittain huomattavia summia, mikä taas heijastuu edullisempaan ajokortin hintaan. Oppilaskaan ei ole enää sidottu opiskelussaan tiettyyn aikaan tai paikkaan.
Liikennekoulu jatkaa kuitenkin toimintaansa Mäntyharjussa. Ajo-opetuksen käsittelytunnit järjestetään jatkossakin Mäntyharjussa, jos oppilas niin haluaa. Ajotunneille monet ovat kulkeneet jo vuosia junalla Mikkeliin, sillä turhat siirtymiset kasvattavat maantieajon osuutta kohtuuttomasti.
– Järjestämme ajotunnit juna-aikataulujen mukaan ja ajokoekin ajetaan Mikkelissä,  Salmikunnas huomauttaa.
Hannun Liikennekoulussa onkin edelleen riittänyt kävijöitä Mäntyharjusta, vaikka paikkakunta sai reilu vuosi sitten toisen toimijan.
Järvi-Suomen Liikennekoulun oppilaat tulevat pääasiassa Mäntyharjun lukiosta. Järvinen ei osaa tarkkaan sanoa, kuinka moni mäntyharjulaisista suorittaa autokoulunsa omalla paikkakunnalla ja kuinka moni suuntaa Mikkeliin. Toistaiseksi oppilaita on kuitenkin riittänyt hyvin.
– Minullahan on kaikkien korttiluokkien opetus täällä, niin ei tarvitse lähteä mihinkään, Järvinen toteaa.

Toisin kuin Pitäjänuutisissa 11. marraskuuta kirjoitetaan, useat Mäntyharjun seurakunnan ehdokkaista kirkkovaltuustoon ovat jo vastanneet vaalikoneen kysymyksiin.
Vaalikonevastaukset löytyvät avaamalla kunkin ehdokkaan esittely.

Vaalikone löytyy tästä

Sanapari ”Kiva koulu” saa mäntyharjulaisen äidin hymähtämään.
– Paljonhan siitä puhutaan joo…
Äidin mukaan koulussa voivat syyllistyä kiusaamiseen oppilaiden lisäksi opettajatkin.
Nyt jo opiskelemassa olevan pojan tie peruskoulussa oli takkuinen alusta asti. Ensimmäisen kerran luokanvalvojan epäilyt oppimisvaikeuksista heräsivät toisella luokalla.
Neljännellä luokalla epäilyt olivat vahvistuneet ja poika kävi psykologin tutkimuksissa. Niissä todettiin, ettei oppimisessa ole ongelmaa.
– Psykologi sanoi silloin, että negatiivisuuden kehä pitäisi saada poikki. Mielestäni se tarkoitti juuri koulunkäyntiä, josta opettajilta tuli aina vain negatiivista palautetta, kertoo äiti.

Hänen mukaansa poika ei ole koskaan ollut häirikkö, saati väkivaltainen, vaan herkkä, kiltti ja kohtelias.
– Ongelma oli se, ettei hän tehnyt mitään. Häntä pidettiin laiskana ja monta vuotta meni siihen, ettei hän saanut oikeanlaista tukea. Varmasti siinä oli koulumotivaatiokin nollassa.
Äiti kertoo olleensa yläkoulun vuosina useissa oppilashuollon palavereissa. Jälki-istuntoja sateli varsinkin myöhästymisistä.
– Pahaa teki äitinä katsoa, kun syksyn edetessä masennus ja väsymys aina lisääntyivät.
Kahdeksannella luokalla kävi ilmi, että poika oli jäämässä luokalle edellisenä lukuvuonna tekemättömien tehtävien vuoksi.
– Tuolloin sivistysjohtaja pahoitteli, että pojan vaikeuksiin olisi pitänyt puuttua aikaisemmin.

Vasta yhdeksännen luokan syksyllä pojalla todettiin add, eli tarkkaavuuden häiriö, ja hänelle laadittiin henkilökohtainen opetussuunnitelma.
Add selitti osaltaan lukuisia myöhästymisiä, sillä häiriöön liittyy tyypillisesti ajan kulun heikko hallinta.
Lopullisesti äiti kimpaantui tapauksesta, jossa poika ei päässyt mukaan yläkoulun yhteiselle messuretkelle, vaan jätettiin tekemään rästitehtäviä. Rehtorin vastineen mukaan tästä oli sovittu yhdessä huoltajien kanssa.
Pojan ja äidin kertoman mukaan rehtori oli myös uhkaillut huostaanotolla, lastensuojeluilmoituksella ja koulukodilla.

Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaan rehtori ei ole toiminut perusopetuslain mukaisesti, kun hän on varotoimena rajannut oppilaan oikeutta osallistua tiettyyn opetukseen. Tällä viitataan pääsyn eväämiseen messuretkeltä.
Opettajille sallitut kurinpitokeinot on kirjattu perusopetuslakiin. Laissa ei mainita mahdollisuutta rajata oppilaan oikeutta osallistua opetukseen varotoimenpiteenä. Avin mukaan on ”ilmeistä, että osasyynä on ollut epäily sääntöjenvastaisesta käyttäytymisestä”.
Lisäksi se huomautti, että rehtorin tulisi varmistua siitä, että ”oppilas ymmärtää ohjauksen sisällön ja tarkoituksen rakentavana ja kannustavana, ei itseensä kohdistuvana uhkauksena tai kiusaamisena”.
Päätös äidin tekemästä hallintokantelusta tuli elokuun loppupuolella, puolentoista vuoden odottelun jälkeen.
– Minulle tämä päätös on voitto. En ole ollut väärässä nähdessäni epäoikeudenmukaisuutta, sanoo äiti.

Mäntyharjun yhtenäiskoulun tapausta voidaan pitää poikkeuksellisena. Yksittäiseen opetushenkilöön kohdistuvia hallintokanteluita tulee Itä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) vuositasolla harvoin.
Viraston tehtäviin lukeutuvat muun muassa sivistystoimen kantelut, oikaisuvaatimukset, lausunnot sekä oppilasarvioinnin oikaisupyynnöt kolmen itäisen maakunnan alueella.
– Tämän tyyppiset kantelut ovat yksittäistapauksia, yhden käden sormilla laskettavissa, sanoo opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Matti Ruuska.
Oppilaan äidin mukaan rehtorin työnantaja, Mäntyharjun kunnan sivistyspalvelut, on painanut asian villaisella.
– Jos omassa työssäni toimisin vastoin lakia, saisin heti huomautuksen tai potkut.
Sivistysjohtaja Suvi Pirnes-Toivasen mukaan avin päätös on saatettu sivistyslautakunnalle tiedoksi.
– Muutoin en tässä kohtaa kommentoi, asia ei ole julkinen eivätkä työnjohdollisetkaan asiat, hän sanoo.
Aluehallintoviraston Ruuska ei halua ottaa kantaa siihen, kuinka kunnan olisi pitänyt asiassa toimia.
– On kunnan oma asia arvioida tilanne. Meillä ei ole rangaistusmenettelyä kunnan ohjaamiseen. Voimme vain tutkia sen, onko toimittu asianmukaisesti, sanoo Ruuska.
– Kaikki kantelussa esitetyt asiat eivät ihan vastaa tapahtunutta. Virkamiehenä en voi enempää kommentoida salassapidettäviä asioita, sanoo Mäntyharjun yhtenäiskoulun rehtori.

Taidekeskus Salmela julkisti torstaina tulevan kesän konserttiohjelmistonsa. Kesän nimekkäin konsertti kuullaan 25. heinäkuuta, jolloin Jukka Kuoppamäen 60-vuotistaiteilijajuhlakonserttissa lavalle astuvat Kuoppamäen itsensä lisäksi myös Katri Helena, Danny sekä Kuoppamäen tyttäret Anna, Inka ja Taika. 

Juhlakesä käynnistyy 8. kesäkuuta. avajaiskonsertilla, jossa esiintyy naiskuoro Philomela. Aikaisemmista vuosista poiketen avajaiskonsertti järjestetään Salmelan puistonäyttämöllä. Samana päivänä vietetään myös avajaisjuhlaa, jossa kuullaan mm. Rocky Road Brass yhtyettä. Talven aikana puistonäyttämön esiintymislava suurenee isojen orkestereiden tarpeita paremmin vastaavaksi.

Heinäkuun 5. päivänä musisoi puolestaan jazz-pianisti Iiro Rantala. Mäntyharjun kirkossa kuullaan kesäkuun lopussa Salmelan 30-vuotisjuhlaesitys Rakkaudella. Esiintyjäkaartin muodostavat näyttelijä-lausuntataiteilija Liisamaija Laaksonen, näyttelijä Esko Salminen, oopperalaulajat Jaakko Ryhänen ja Johanna Rusanen, saksofonisti Tuomas Hoikkala sekä urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi.

Kesä huipentuu elokuun 10. päivänä kaikki laulaa Salmelassa. Hyvänmielen yhteislaulutilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki, jotka osaavat ja kaikki, jotka haluavat laulaa.

Tilaisuuden esikuvana toimii ruotsalainen yhteislaulutapahtuma Allsång på Skansen. Salmelan version vetäjinä toimivat Arja Koriseva ja Mikael Konttinen. Musiikista vastaa Salmela House Band, kapellimestarina Arto Paju.

– Konserttiohjelmisto täydentyy vielä myöhemmin yhdellä suuren luokan esiintyjällä, Taidekeskus Salmela kertoo tiedotteessaan.

Autojen kierrättäminen uusiokäyttöön on tehostunut huomattavasti viime vuosikymmeninä, mutta maaseudulla kierto on selvästi kaupunkeja hitaampaa.
Mäntyharjulla ja Pertunmaalla moni liikenteestä poistettu ajoneuvo odottelee ylösnousua takapihalla tai toimii varaosavarastona, vaikka kuntien alueella toimii kaksi Suomen Autokierrätyksen jäsenliikettä. Ne noutavat autoja pihoilta ilmaiseksi.
Pertunmaalla T:mi Taito Heikkilä hakee vuosittain 25-30 autoa. Hän kuljettaa niitä Kuusakoskelle, teollisen kierrätyksen yritykseen.
Taito Heikkilä kertoo noutavansa autoja laidasta laitaan noin 90 kilometrin säteellä, mikäli auto ei kulkeudu liikkeen pihaan.
Hän kuivattaa autot, eli poistaa niistä akun ja nesteet ennen kuljetusta kierrätykseen. Yhteen kuormaan mahtuu kymmenkunta autoa.

Taito Heikkilä tekee käyttötavaroiden kauppaa Kuortissa Taiton Pörssissä, minkä lisäksi hänellä on kaksi henkilöä työllistävä autokorjaamo kotonaan Hartolantiellä. Romuautojen kuljetus on  silkka sivutoimi.
– Minulle tämä on vain kierrätysmateriaalin kierrätystä, josta saan pienen, kilojen mukaan määrätyn palkkion.
Heikkilän asiakkaista vain harva, noin yksi kymmenestä, käytti hyväkseen romutuspalkkion. Valtion tukeman palkkion sai vain uuteen, vähäpäästöisempään autoon vaihdettaessa. Lisäksi romutettavan auton piti olla ensirekisteröity aikaisintaan vuonna 2007 ja tuli olla liikennekäytössä vuoden 2017 aikana.
Heikkilän mukaan useimmat vaihtavat autonsa käytettyyn.
Syy on yksinkertainen:
– Täällä tarvitaan useassa taloudessa useampaa autoa, toteaa Heikkilä.

Otavan Metalli noutaa ilmaiseksi Mikkelistä ja lähikunnista vuosittain 600-800 autoa. Satakunta lähtee vuosittain kiertoon Mäntyharjulta, missä yrityksen auto käy viikottain.
– Määrät eivät ole lähellekään sellaisia kuin suurkaupungeissa. Kaupungeissa ei ole tilaa ylimääräisille autoille, eikä niitä siksi siellä kauaa katsella, sanoo yrittäjä Asko Halonen Otavan Metallista.
Hänen kokemuksensa mukaan maaseudulla iskee siivousinto varsinkin keväisin. Joskus on noudettu jopa 15 autoa yhdestä pihasta.
– Niitä on jäänyt maatiloille seisomaan. Keväisin tulee paljon myös jäärata- ja peltoautoja, kertoo Halonen.
Yritys irrottaa autoista nesteet Ekokemille ja renkaat Suomen Rengaskierrätykselle. Akuista irrotetaan lyijyt uusioakkujen valmistukseen ja myös akkujen muovi hyödynnetään murskaamalla se jauheeksi. Loput pakataan Kuusakosken kierrätettäväksi.
Otavan Metallin saama palkkio riippuu teräksen ja metallin markkinahinnasta, joka vaihtelee suuresti kysynnän mukaan.
Kysyntään puolestaan vaikuttavat muun muassa tullit – niinpä Mikkelin Otavaankin heijastuvat presidentti Trumpin lausunnot.