Perussuomalaisten Etelä-Savon piiri on päättänyt asettaa mäntyharjulaisen Tanja Hartonen-Pulkan ehdolle kevään eduskuntavaaleissa. Piiri piti ylimääräisen kokouksen sunnuntaina Mikkelissä.

Hartonen-Pulkka on kolmas eduskuntavaaleihin lähtevä Mäntyharjun ja Pertunmaan ehdokas. Mäntyharjulainen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja pertunmaalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ovat kertoneet ehdolle lähtemisestä aiemmin.

Kevään eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina, 14. huhtikuuta 2019. Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valittavien kansanedustajien määrä ratkeaa lokakuun lopussa, jolloin vahvistetaan tuorein asukaslukutilasto. Edellisissä vaaleissa eduskuntaan valittiin 17 edustajaa, mutta nyt määrä saattaa pudota yhdellä edustajalla.

Kuortin ABC-asemalla perjantaina tapahtuneesta poliisioperaatiosta on saatu lisätietoa.
Poliisin mukaan rikoksen uhriksi on varmentunut joutsalainen 35-vuotias mies. Poliisin kiinniottamista henkilöistä yksi on vapautettu kuulustelujen jälkeen.
Kolmea henkilöä epäillään edelleen murhasta ja heidän vangitsemistaan käsitellään tänään Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Poliisi pyytää tapahtumaan liittyen havaintoja valkoisesta Ford Transit -merkkisestä pakettiautosta, joka on liikkunut Leivonmäki – Kuortti välillä 18.10.2018.
Ilmoita havainnoistasi numeroon 050 456 0471 tai sähköpostilla vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi.

– Tämä on kylä, jossa jonnii verran huolehditaan toisista, kuvailee Tarjamaarit Mäkelä Nuolniemeä Mäntyharjun ja Valkealan rajalla.
– Tämä on ihana paikka ja kiva yhteisö. Täällä toimitaan porukalla tosi paljon. Jos joku juhlii jotain, niin kaikki kutsutaan, vahvistaa Anja Roth-Elgpacka.
Yhteisöllisyyttä helpottaa se, että kylällä on kymmenkunta vakituisesti asuttua taloa toisiaan lähellä. Vapaa-ajan asuntoina on toiset kymmenkunta taloa.
Kaikki tuntevat toisensa – tähän tapaan:
– Ensin on Alpo, sitten Hellä, sit ootte työ, sitten Mimmin talo, Lellu ja Tomppa, sit ollaan myö, Korpiset, ja sitten se siellä kurvissa, luettelee Elvi Kukkola toisille pöytäseurueessa.

Lauantaina kyläläisiä hemmoteltiin kekrijuhlalla. Pimeään iltaan peltojen keskelle rakentui yhteisvoimin viihtyisä ulkoilmaravintola.
Miesväki huolehti sähkön saannista ja tarjoilut olivat talkoilun tulosta. Liha-, kala- ja sienikeittoa oli keitelty ulkotulilla iltapäivästä asti.
Telttaan oli katettu pöytien täydeltä monenlaisia leivonnaisia sekä salaatteja.
Musiikista vastasivat kylän omat musiikin harrastajat ja tähtivieraaksi paikalle oli saatu Kari Peitsamo.
– Haluamme tänne hyviä esiintyjiä. Tuossa pellolla esiintyi aikoinaan Puolikuu ja Nuolimajalla on käynyt soittamassa osa Kotiteollisuus-yhtyeestä, kertoi juhlan järjestelyistä vastaava Jaana Utti.

Juhlapaikan keskipisteenä oli Suomen pienin, noin viiden neliön kyläkauppakeskus. Se, joka on aina auki, jossa ei ole kauppiasta eikä maksuvelvoitetta.
Tarkkaa tietoa asiakkaiden määrästä ei ole kenelläkään, sillä virallista kirjanpitoa ei ole, eivätkä kaikki asiakkaat kirjoittaneet kaupan vieraskirjaan.
Tiedotusvälineissä saatu julkisuus näkyi kylätiellä selvästi. Esimerkiksi Turun suunnalta poikkesi iso joukko motoristeja ihmettelemään Suomen pienintä kyläkauppakeskusta. Yleinen tuntuma on, että ihmisiä kävi ”ihan hirveästi”.
– Huonoimpina päivinä liikevaihto oli ehkä pari euroa, parhaimpina toistasataa euroa, arvelee Leila Iholin.
– Hirveästi olemme tykänneet leikkiä kauppaa, hän nauraa.

Huhtikuussa avattu kauppa on leikin lisäksi yhteiskunnallinen kokeilu.
Jaana Utti halusi tietää, olisiko Nuolniemen kaltaiseen paikkaan saatavissa palveluja. Utti työskentelee konsulttiyhtiö Tamorassa, joka ilmoittaa yhdeksi tehtävistään yhteiskunnan rakenteiden asiakaslähtöisen uudistamisen. Nuolniemen kyläkauppa käy esimerkiksi uudistuksesta.
Tamora on jättänyt hakemuksen osallistumisesta Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi-kärkihankkeeseen.
– Haluaisimme luoda verkoston miehittämättömistä, yhteisöllisistä palveluista. Raaseporissakin on jo avattu tällainen kyläkauppa.
Vaikka kaupassa ei ole henkilökuntaa, varkauksilta ja ilkivallalta on vältytty.
– Ihmiset ovat luotettavia, kun heihin luotetaan, uskoo Utti.

Hellekesän ylivoimaisesti suosituin tuote oli jäätelö ja limsa. Runsaasti meni myös hammastahnaa, saippuaa, karkkeja, suolaa sekä sokeria. Syksyn tullen vietiin kaikki taskulamput.
Yksi kaupan uskollisista asiakkaista on Sakari Nikki.
– Lääkäri on kieltänyt jäätelön syönnin, mutta kun kerran läheltä saa, niin olen käynyt hakemassa. Lähin kauppa on 20 kilometrin päässä ja sieltä hakiessa jäätelö ehtisi sulaa.
Jäätelöt poistuvat talveksi valikoimasta ja kylmäallas viedään pois, mutta kauppaa pidetään edelleen auki.
Valikoimasta poistuu valtaosa elintarvikkeista. Niiden tilalla saatetaan nähdä esimerkiksi joulukoristeita ja villasukkia.

Pitäjänuutiset kirjoitti Nuolniemen kyläkauppakeskuksesta myös 12.8.2018

Riistaliha on nyt suosittua, mutta metsästysseurat kokevat sen myynnin kuluttajille työläänä.
Mäntyharjun Eränkävijöiden puheenjohtaja Pekka Hujala harmittelee riistalihan myymisen vaikeutta. Eränkävijät ovat välillä myyneet kokonaisen hirven ruhon kerrallaan, mutta pienempiin myyntisatseihin metsästysseura ei ole ryhtynyt.
– Pienet hirvenlihan myyntitulot olisivat tervetulleita metsästysseuroille muun muassa kaatolupamaksujen ja kiinteistöjen ylläpitokulujen kattamiseksi. Kokonaisen ruhon tai vähintään puolikkaan ruhon ostavan kuluttajan löytäminen on haasteellista, Hujala kertoo.
Lihaa on Hujalan mukaan välillä hieman yli seuran omien jäsenten tarpeiden. Nykysäännöt eivät kuitenkaan hänen mielestään tee riistalihan myymisestä seuroille kovinkaan houkuttelevaa.
Tarkastamattomasta lihasta ei saa valmistaa myytäväksi tai annettavaksi minkäännäköisiä jatkotuotteita, kuten jauhelihaa, makkaraa tai säilykkeitä. Kilon köntti jauhelihaa olisi kuitenkin helpommin myytävissä tavalliselle tallaajalle kuin kokonainen hirven ruho. Vähittäismyyntiin, kuten kauppoihin ja ravintoloihin, menevän lihan taas pitää olla pääsääntöisesti tarkastettua.
– Tietenkin on hyvä, että on jonkinasteisia säännöksiä, kun puhutaan elintarvikkeiden hygieniasta. Näissä asioissa pitäisi silti pystyä käyttämään tervettä järkeä, syömmehän me metsästäjät itsekin lihaa tarkastamattomana. Nykytilanteessa hirvenlihan kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa huonosti, Hujala pohtii.

Tarkastamatonta lihaa seurat saavat myydä pieniä määriä suoraan kuluttajalle tai vähittäismyyntiin. Eviran ylitarkastaja Anne Fagerlundin mukaan tämä tarkoittaa vuodessa kymmentä hirveä vastaavaa lihamäärää.
– Säädös pienten määrien sallimisesta tulee suoraan EU-lainsäädännöstä, mutta tarkemmat luvut on päätetty kansallisesti. Suurimmalle osalle metsästysseuroista kymmenen hirveä myyntiin riittää varmasti, sillä metsästäjät haluavat ensin omat pakastimensa täyteen, Fagerlund kertoo.
Tarkastamattoman lihan myyntitilasta pitää tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Lihaa saa myydä paloiteltuna, mutta tuotteita siitä ei saa valmistaa.
Kun myyntirajat paukkuvat, pitää liha lähettää virkaeläinlääkärille tarkastettavaksi. Siinä missä ennen eläinlääkäri saattoi käydä lahtivajalla tarkastamassa lihan, täytyy liha nyt lähettää tarkastettavaksi erikseen määriteltyyn riistan käsittelylaitokseen. Se taas vaatii monelta metsästysseuralta liikaa venymistä saatuun hyötyyn nähden.
– Aiemmin tarkastamatonta lihaa ei voinut ollenkaan myydä vähittäismyyntiin, joten on tässä joustoa tapahtunut. Toki esimerkiksi käsittelytilojen vaatimukset ovat samalla kiristyneet. Lahtivajoilla tapahtunut lihantarkastus oli jo aikoinaan EU:n sääntöjen vastaista, joten nykyään lihantarkastus voidaan tehdä vain Eviran hyväksymillä riistan käsittelylaitoksilla, Fagerlund sanoo.

Pertunmaan Riistamiesten puheenjohtaja Tarmo Laitisen mielestä riistalihan myynti ei nykytilanteessa ole vaikeaa, mutta ei välttämättä tarpeellistakaan.
– Joskus myymme yhden hirven kattamaan peijaiskuluja. Lisäksi kaikki Pertunmaan seurat myyvät vuorollaan kokonaisen hirven, jonka myyntituloilla tuetaan Pertunmaan riistanhoitoyhdistyksen toimintaa. Tuloista otetaan pieni siivu kilpailujen palkintorahoihin, joilla kannustetaan ampumaharjoitteluun, Laitinen kertoo.
Riistamiehet eivät seurana myy lihaa säännöllisesti, mutta jokainen saa omalla tahollaan myydä saalisosuudestaan, mitä haluaa. Välillä jokin Pertunmaan metsästysseuroista myös järjestää hirvenlihahuutokaupan.
– Myynti ei ole vaikeaa, mutta onko tarvetta myydä, niin se on toinen asia. Maavuokrat ovat meille melkein ilmaiset, joten suurien lihamäärien myyminen voisi helposti aiheuttaa kateutta ihmisissä. Tämä on maltillista toimintaa tällä hetkellä, Laitinen toteaa.

Mäntyharjun Kiepinsalmen ylittävät autoilijat saavat varautua liikenteen poikkeusjärjestelyihin koko seuraavan vuoden ajan. Kiepinsalmen huonokuntoisen sillan remontti alkoi viime viikolla ja se kestää aina ensi vuoden marraskuuhun saakka.

Remontissa uusitaan itse asiassa kaksi siltaa. Kiepinsalmen alkuperäinen silta rakennettiin paikalle vuonna 1939. Liikennemäärien kasvaessa 1960-luvulla viereen rakentui uusi levitysosa. Nyt aika on ajanut molempien siltojen ohi ja kummankin paikalle tehdään uudet sillat yksi kerrallaan.
– Ensimmäisessä vaiheessa puretaan uudempi silta. 1930-luvulla rakennettu sahan puoleinen silta jää siis aluksi käyttöön, kertoo urakkaa johtavan Destian työmaapäällikkö Antti Rönkä.

Viime viikolla alkanut remontti sulki sillasta toisen kaistan ja liikennettä ohjattiin liikennevalojen avustuksella yhtä kaistaa pitkin. Antti Rönkä kuitenkin kertoo, että liikenteen on tarkoitus soljua kahta kaistaa pitkin suurimman osan siltaremontin ajasta.
– Marraskuun alkupuolelta lähtien kevyt liikenne siirtyy sillan sahanpuoleiselle sivustalle rakennetulle noin metrin leveälle ulokkeelle. Näin saamme kaksi kaistaa käyttöön autoille.
Kun liikenne saadaan kulkemaan sahanpuoleisella sillalla, alkavat toisen sillan purkutyöt. Sen hoitaa savonlinnalainen PR-Urakointi Oy.
– Sen jälkeen on vuorossa kaivuhommia ja porapaalutukset. Ensimmäisen uuden sillan kannen ja reunapalkin betonointi on vuorossa ensi keväänä heti kun säät ovat kunnolla plussan puolella. Liikenne siirtyy alkukesästä uuden sillan päälle. Tämän jälkeen on vuorossa viereisen sillan uusiminen. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu joulukuussa 2019, Rönkä kertoo.

Röngän mukaan lisätyötä Kiepinsalmen siltaurakkaan tuottaa sen poikkeuksellinen sijainti. Liikennettä ei ole mahdollista ohjata kiertoreitille, sillä se tietäisi matkoihin kymmenien kilometrien mutkaa.
– Paikalle ei pystynyt myöskään tekemään louheesta kiertotien mahdollistavaa penkkaa, koska ympärillä on lähellä sijaitsevia rakennuksia. Tämän takia liikenne on koko työn ajan ihan äärellään, Rönkä sanoo.
Hän toivookin työmaan ohittavilta autoilijoilta malttia ja alhaisia nopeuksia. Rönkä muistuttaa, että rajoitusten mukaisilla nopeuksilla autoilijat takaavat työntekijöille turvallisen työympäristön.
– Kiusaahan me emme kenellekään ole täällä tekemässä, vaan töissä. En usko, että nopeudet tulevat olemaan suuri ongelma, sillä perusrajoituskin on tässä 60 kilometriä tunnissa. Eri asia on tuolla isommilla teillä, joissa nopeuksia tiputetaan satasesta alaspäin.

Fakta: Kiepinsalmen siltaremontti
– Alkoi lokakuussa ja kestää vuoden 2019 marraskuuhun.
– Remontissa uusitaan Kiepinsalmen ylittävä teräsbetoninen holvisilta, joka koostuu kahdesta erillisestä sillasta.
– Ensimmäisessä osassa puretaan ja uusitaan Ristiinan puoleinen, vuonna 1963 valmistunut silta.
– Ensi keväänä alkaa sahanpuoleisen, vuonna 1939 valmistuneen sillan purkutyö.
– Tilalle tulee teräsbetoninen laattasilta, jonka tuet perustetaan kallioon porattaville teräsputkipaaluille. Sillasta tulee hieman nykyistä leveämpi. Korkeudeltaan se vastaa tien pintaa.
– Liikenne kulkee läpi remontin pääosin kahdella kaistalla.
– Kevyelle liikenteelle rakennetaan omat ulokkeet. Marraskuun alussa kävelijät ja pyöräilijät kulkevat sahan puolelle rakennettua uloketta pitkin.
– Ensi keväänä tai kesänä liikenteen siirtyessä toiselle puolelle kevyelle liikenteelle rakennetaan uusi uloke.
– Rakentamista rahoitetaan valtion korjausvelan purkurahoituksesta 1,7 miljoonalla eurolla.

Kaikkiin Pitäjänuutisten tilauksiin kuuluvat tästedes digioikeudet. Käytännössä kaikki paperisen lehden tilaajat voivat lukea ilman lisämaksua Pitäjänuutisten verkkosivuilta tai sovelluksesta löytyvää näköislehteä.

Aikaisemmin näköislehden lukuoikeudet ovat olleet saatavissa paperilehden tilaajille ainoastaan lisämaksusta.
– Näköislehteä voi lukea tietokoneelta tai mobiililaitteen kautta vaikka lounaalla, kesämökillä tai matkalla töihin. Haluamme tarjota tilaaja-asiakkaillemme enemmän vaihtoehtoja lukea paikallislehteämme, eli samaan hintaan nyt myös digitaalisissa kanavissa, kertoo ESV-paikallismediat Oy:n tilausmyynnin myynti- ja markkinointipäällikkö Viveka Krokfors.

Pitäjänuutisten päätoimittaja Lasse Laitinen sanoo, että uudistus on luonnollinen askel lehden vahvempaa suuntautumista kohti verkkoa.
– Uutisia luetaan nykyisin entistä enemmän kännyköiltä ja tietokoneilta. Näköislehden avaaminen kaikille tilaajilllemme on uusi askel tässä kehityksessä, Laitinen toteaa.
– Tavoitteenamme on olla yhä enemmän läsnä ihmisten elämässä useamminkin kuin vain kerran viikossa. Tämä onnistuu verkkosivujen ja pari viikkoa sitten julkaistun sovelluksen kautta, hän lisää.

Jos asiakkaan tilaukseen ovat ennestään kuuluneet paperilehden lisäksi myös digioikeudet, tilauksen hinta laskee. Ennen hinnanalennusta laskunsa maksaneelle asiakkaalle annetaan hyvitystä lisäämällä hänen tilausjaksoonsa ylimääräistä summaa vastaava määrä tilauspäiviä.

Näköislehden lukemista varten tilaajien on luotava itselleen digitunnukset. Niiden luonti onnistuu tämän linkin kautta.

Torstaina 1. marraskuuta Pitäjänuutisten asiakaspalvelussa on tarjolla opastustilaisuus, jossa asiakkaita neuvotaan näköislehden ja uuden sovelluksen käyttöön.

Vaikka oikeudet digisisältöjen lukemiseen kuuluvat nyt kaikille tilaajillemme, digipalveluita ei ole pakko ottaa käyttöönsä, mikäli ei halua.
– Digipalveluiden käyttöönotto ja verkkosivuilla käyminen kuitenkin kannattaa. Sitä kautta pysyy paremmin ajan tasalla oman alueensa ajankohtaisista asioista, Lasse Laitinen suosittelee.

Lataa Pitäjänuutisten sovellus iPhonelle tai iPadille tästä tai Android-laitteille tästä.

Lue myös: Pitäjänuutiset sai oman sovelluksen puhelimille ja tableteille – lataa se ilmaiseksi täältä

Pertunmaalta etsitään lisää maatalousyrittäjiä osallistumaan biokaasulaitoksen käynnistämiseen.
Paras tilanne syntyisi, jos viljelyalaa löytyisi yhteensä noin 200 hehtaaria. Tämä tarkoittaa 50-60 hehtaaria lisää määrään, jonka alueen yrittäjät ovat jo nyt on asettaneet tarjolle.
– 200 hehtaarin biomassoilla jalostusyksikkö voisi jauhaa täysillä ja maksaisi itsensä nopeammin takaisin, sanoo biokaasun asiantuntija Henri Karjalainen Envitecpolisista.
– Positiivista on se, että jo tarjolla olevilla määrillä olisi isolle osalle kaasusta suorat markkinat. Tosin maksuaika olisi pidempi.
Mikäli laitos rakennettaisiin Kuortin teollisuusalueen tuntumaan, voisivat alueen yritykset liittyä kaasuputkeen ja hyödyntää kaasua esimerkiksi lämmityskäytössä. Putki päättyisi 5-tien varteen, missä kaasu olisi tankattavissa autoihin.
– Teollisuusalueen ja valtatien ansiosta Kuortissa on otollinen tilanne. Kuortti on kaiken kaikkiaan äärimmäisen herkullinen case, hehkuttaa Karjalainen.
Pertunmaalaisille yrittäjille esiteltiin maanantaina biokaasulaitoksen alustavia kustannus- ja kannattavuuslaskelmia.

Ensimmäisen kerran Pro Agria ja sen yhteistyökumppani Envitecpolis esittelivät osaamistaan kolmisen viikkoa sitten.
Maanantaina paikalla olleet uskoivat, että potentiaalia nurmi- ja olkibiomassan tuottamiseen löytyisi enemmänkin. Seuraavaksi yrittäjiä tavoitellaan puhelimitse.
– Alueelta löytyy biomassoja, nyt tarvittaisiin yrittäjiä, joita kiinnostaa lähteä perustamaan yritystä ja uutta liiketoimintaa.
Karjalaisen mukaan tavallisimmin epäilyttää rahoitus. Hänen mielestään Etelä-Savossa myönteistä on, että maakunnasta löytyy biokaasua ajavia voimia. Esimerkiksi Suur-Savon Energiasäätiö tukee biokaasuinvestointeja, samoin valtio.
– Jos joku on kiinnostunut peltobiomassan tuottamisesta, kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä, tulla seuraavaan tapaamiseen, tai lähteä mukaan Hyvinkäälle, hän kannustaa.
Joukko asiasta kiinnostuneita lähtee Hyvinkäälle tutustumaan panostoimiseen, kuivamädätys-teknologialla toimivaan biokaasulaitokseen. Retki tehdään 5. marraskuuta.
Tietoja raaka-aineista, nurmen lisäksi oljesta ja ruokohelpistä, pyritään kokoamaan seuraavaan tapaamiseen joulukuun alussa.

Pertunmaalainen Sirpa-Liisa Kuoppala hurmasi syyskuun viimeisenä viikonloppuna Iisalmessa kisatun Sininen ja valkoinen -karaokekisan tuomariston. Kuoppalan nappasi kovatasoiseksi kehutun 50-59 -vuotiaiden naisten sarjan voiton tulkinnallaan Myrskyluodon Maijasta.

Palkinnoksi valtakunnallisen kisan voitosta hän sai levytysoikeuden Jukka Kuoppamäen säveltämälle ja sanoittamalle ennen julkaisemattomalle kappaleelle.
– Sirpa-Liisan ääni on todella puhdas ja häntä oli ilo kuunnella. Hänen sarjansa oli kaiken lisäksi erittäin kovatasoinen, kehui Sininen ja valkoinen -karaokekisan isä Alpo Poola.

Näin Kuoppala lauloi Myrskyluodon Maijan keväällä Pertunmaalla:

Ennen Sininen ja valkoinen -kilpailua Kuoppala menestyi Saimaa & Puula Karaoke -kilpailussa viime vuonna. Sininen ja Valkoinen -finaalin voitosta Kuoppala kertoo kuitenkin yllättyneensä.
– Mukana oli valtavan hyviä laulajia, jotka ovat aktiivisia keikkailijoita. Ajattelin aluksi, ettei minulla edes ole hirmu suuria mahdollisuuksia, mutta kun tuomarit lähtivät laskemaan pisteitä niin Alpo vinkkasi, että minulla voisi olla hyvät mahdollisuudet. Silloin alkoi kunnolla jännittämään, Kuoppala muistelee finaali-iltaa.

Moni tuntee Sirpa-Liisa Kuoppalan paremmin leipätyöstään lähihoitajana Pertunmaan terveysasemalta.
Laulua hän on kuitenkin harrastanut aivan pikkutytöstä saakka. Karaokesta hän innostui vuosituhannen alussa paikallisen kansalaisopiston karaokekurssin myötä.
Kurssin jälkeen hankintaan lähti kunnon karaokelaitteisto. Kuoppalan perheessä mikrofonin varressa on ollut vuorollaan koko perhe. Nykyisin Sirpa-Liisa laulaa erityisesti miehensä Seppo Kuoppalan kanssa, joka osallistui hänkin Sininen ja Valkoinen kisan finaaliin. Pariskunta toimii aktiivisesti myös Pertunmaan karaokepiirin jäseninä. Innokkaita piirin laulajia on paikkakunnalla yli 20.
– Käymme toinen toistemme luona laulamassa. Se on todella mukavaa sosiaalista toimintaa. Välillä laulamme yhdessä ja välillä teemme yhteisiä reissuja, Sirpa-Liisa Kuoppala kertoo.
Omiksi suosikkiartisteiksi Kuoppala nimeää suomalaiset naisiskelmälaulajat, kuten Anna Erikssonin, Lea Lavenin, Kaija Koon, Saija Tuupasen ja Arja Korisevan.
– Naisten laulamat sopivat itselle hyvin, koska silloin ei tarvitse laskea tai nostaa äänialaa.

Jukka Kuoppamäen hänelle säveltämää laulua Kuoppala ei ole vielä kuullut.
Joka tapauksessa sen Kuoppala pääsee levyttämään lähiaikoina studioon.
Levytysssessio ei ole Kuoppalalle suinkaan ensimmäinen, sillä myös Saimaa & Puula -kisan voitosta palkinnoksi irtosi studioaikaa.
– Karaokepuolellahan erilaisia kisoja on tarjolla vaikka millä mitalla. Tulevaisuudessa tarkoituksena on osallistua joihinkin niistä, mutta en halua suunnitella vielä asioita sen tarkemmin. Mennään ensin studioon, Kuoppala toteaa.

Koulukuljetusten hinta on kasvamassa Pertunmaalla arviolta 57 eurolla päivässä.
Kuortin koulun lakattua lukuvuoden 2018 – 2019 alusta, neuvoteltiin päiväautojärjestelmän toisen auton vaihdosta iltapäivisin Taimelan suunnalta Kuortin suunnalle.
Neuvotteluissa sovittiin, että liikennöitsijät aloittavat vanhoilla reittihinnoilla, mutta hinnoitteluun voidaan tarvittaessa palata syksyllä, kun mahdolliset kustannusvaikutukset on nähty.
Pertunmaan Linjaliikenne Ky on ajanut päiväautojärjestelmän koulukuljetuksia useita vuosia. Sopimuksessa on maininta, että sopimushintaa voidaan muuttaa liikennöinnissä tapahtuneen muutoksen myötä.
Pertunmaan Linjaliikenteen autoilija Pekka Ruuth on ilmoittanut ajokilometriensä lisääntyneen 38 kilometrillä päivää kohden, jolloin hän esittää korotustarpeeksi 57 euroa päivältä. Ruuth vastaa suurelta osin Kuortin suunnan koulukuljetuksista.  Hän esittää myös, että hinnanmuutos otettaisiin käyttöön takautuvasti 9.8.2018 alkaen.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta keskustelee sopimushinnan muutoksesta ensi viikolla.

Mäntyharjun kunta odottaa Essotelta toiminnan sopeuttamista jäsenkuntien taloudellisen tilanteen heikentyessä.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote on ilmoittanut ensi vuoden talousarvionsa olevan viisi miljoonaa euroa alijäämäinen. Samoin kuluvan vuoden talousarviota muutettiin tänä syksynä viisi miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Kuntien maksuosuudet eivät voi kasvaa samaa vauhtia palvelutarpeen kasvaessa, huomauttaa kunnanhallitus lausunnossaan talousarviosta.
– Ikääntyvässä maakunnassa Essoten pitäisi tehdä rakenteellisia muutoksia kulujen hillitsemiseksi, onhan toiminnallisisa muutoksia tehty kunnissakin, sanoo kunnanjohtaja Jukka Ollikainen.
Yhtenä esimerkkinä tarkastelun arvoisesta asiasta hän mainitsee Essoten useat vuokrasopimukset Mikkelissä.
– En ryhdy kunnanjohtajana neuvomaan operatiivisesti, mitä kuntayhtymän tulisi tehdä. On kuitenkin kummallista, että talousarviossa ollaan edelleen pakkasella.
Essoten valtuusto hyväksyi syyskuussa talousarviomuutoksen, jossa menot ylittyvät kahdella miljoonalla eurolla ostopalveluissa. Esimerkiksi ostot muista sairaaloista ylittyvät noin miljoonalla eurolla.

Essote laatii parhaillaan muutosohjelmaa talousarvionsa tasapainottamiseksi. Ohjelmassa tarkastellaan läpi kaikki Essoten palvelutoimialueet.
Muutosohjelman toimenpiteet eivät kuitenkaan näy konkreettisina tavoitteina talousarviossa tai taloussuunnitelmassa, huomauttaa Mäntyharjun kunnanhallitus lausunnossaan.
Lisäksi kunnanhallitus kiinnittää huomiota siihen, ettei ESPER-hanketta ole ennakoitu pidemmän tähtäimen taloussuunnitelmassa, joten vuoden 2021 alijäämäksi taloussuunnitelmassa esitetään 21 miljoonaa.
Summa jäisi jäsenkuntien maksettavaksi kuntayhtymän purkautuessa osana maakuntauudistusta.
ESPER-hanke tarkoittaa Mikkelin keskussairaalan yhteyteen parhaillaan rakennettavaa ympärivuorokautista päivystyssairaalaa ja hyvinvointikeskusta.
Mäntyharjun kunnanhallitus kiinnittää huomiota Essoten henkilöstömäärän kasvuun. Henkilöstö on kasvanut tänä vuonna lähes kaikilla palvelualueilla, yhteensä 175 hengellä.
Sekä kuntayhtymää että sen jäsenkuntia rasittaa kunta-alan palkkaratkaisu, minkä lisäksi kuntien tuloja alentavat valtionosuuksien leikkaukset.

Kunnanhallitus muistuttaa myös, ettei palvelujen tehostaminen voi tarkoittaa pelkästään palvelujen keskittämistä, vaan lähipalvelujen saatavuutta olisi seurattava tarkkaan.
Mäntyharjun ensi vuoden maksuosuudeksi Essotelle on arvioitu 22,98 miljoonaa ja tänä vuonna 22,30 miljoonaa euroa.
Pertunmaata laskutettaisiin arvion mukaan 7,22 miljoonaa ensi vuonna ja tänä vuonna 7,10 miljoonaa.

Etelä-Savon ELY-keskus on käynnistänyt Puulan padotus- ja juoksutusselvityksen laatimisen, keskus kertoo tiedotteessaan. Selvityksen perimmäisenä tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista Mäntyharjun reitin vesistöalueella. Selvityksessä pyritään löytämään Puulan säännöstelylle sopeutuva juoksutusohje, jolla voitaisiin vähentää tulvasta ja kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Puulalla ja Mäntyharjun reitin vesistössä. Selvitys tehdään yhteistyössä Kissakosken säännöstelyluvan haltijan, eli Suur-Savon Sähkön, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

– Padotus- ja juoksutusselvityksellä haetaan ratkaisumahdollisuuksia kesän ja syksyn vedenvähyyteen ja lisääntyviin talvitulviin sekä Puulalla että alapuolisessa vesistöreitissä. Etenkin voimalaitoksen alapuolissa järvissä, kuten Vahvajärvellä ja Iso-Sämpiällä, esiintyneet voimakkaat vedenkorkeuden vaihtelut ja kesän kuivuustilanteet on koettu haitalliseksi vesistöjen virkistyskäytön kannalta, ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Varpu Rajala kirjoittaa tiedotteessa.

– Viime vuodet ovat osoittaneet, että Puulan kalenterisidonnaisen säännöstelyluvan määräyksiä tulisi ajantasaistaa. Puulan säännöstelylupa on peräisin 1960-luvulta, jolloin lumimäärät talvella olivat suuria ja tulvat esiintyivät pääsääntöisesti keväällä. Ilmastonmuutoksen myötä kevät on aikaistunut ja lumimäärät ovat jääneet joinain talvina hyvin vähäisiksi, joten säännöstelyluvan edellyttämä vedenpinnan kevätalennus on käymässä epätarkoituksenmukaiseksi. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama kesän kuivuusjaksojen voimistuminen ja talviaikaisten tulvien lisääntyminen aiheuttavat säännöstelyn sopeutumistarvetta, Rajala kirjoittaa tiedotteessa.

Ely-keskuksen mukaansa hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää löytää sellainen säännöstelyratkaisu, jolla parannetaan vesioloja sekä Puulalla että koko alapuolisella vesistöreitillä. Säännöstelyohjeen muuttamisen vaikutuksia arvioidaan vesistöjen virkistyskäytön lisäksi erityisesti vesiluonnon ja tulvariskien kannalta

– Esimerkiksi Natura 2000 -alueisiin kuuluvan Mäntyharjun reitin koskien riittävä vesitys on hyvin tärkeää uhanalaisen järvitaimenen lisääntymisen turvaamiseksi. Padotus- ja juoksutusselvityksen pohjalta ELY-keskuksella on mahdollista lähteä hakemaan säännöstelyluvan muutosta aluehallintovirastolta. Selvitys valmistuu vuoden 2019 lopulla, tiedotteessa sanotaan.

Hankkeelle on asetettu yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana Mikkelin, Kangasniemen, Hirvensalmen, Pertunmaan ja Mäntyharjun kuntien edustajat, Kissakosken säännöstelyn luvanhaltija, Siikakosken ja Verlankosken säännöstelyjen luvanhaltija, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Puulan ja Mäntyharjun kalastusalueet, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Ryhmän ensimmäinen kokous oli 12. lokakuuta. Ryhmä kokoontuu selvityshankkeen aikana arviolta 3–4 kertaa.

Pertunmaan yhtenäiskoululle tarvittaisiin nopeasti täysipäiväinen koulukuraattori.
Kunta on tähän mennessä ostanut puolipäiväisen kuraattorin palvelun Essotelta, mutta kyseinen henkilö on siirtynyt muihin tehtäviin. Hän on käyttänyt toisen puolikkaan työajastaan perhetyöntekijänä, mutta toimenkuvien yhdistelmää on pidetty raskaana ja riittämättömänä.
Kuraattorin palvelut ovat kunnille oppilashuoltolaissa säädettyjä palveluja, eikä kuraattorin tarvetta määritä laskennallinen oppilaiden lukumäärä.
– Kuntamme oppilaat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa saamiensa palveluiden suhteen, verrattuna isompiin paikkakuntiin. Jos peruspalveluja puuttuu on vaarana, että tarvitaan korjaavia palveluja, kuten erikoissairaanhoitoa, huomauttaa vapaa-aikasihteeri Jaana Nummiranta.
Nummiranta edustaa Pertunmaata niin sanotussa Lape-työryhmässä. Lape on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, jota hallinnoi Essote.

Pertunmaan kuraattori-tilanne oli noussut huolena esiin Lape-työryhmän kokouksessa.
– Pitkien matkojen vuoksi oppilaiden ja perheiden kynnys lähteä palveluiden perässä Mikkeliin on suuri, jolloin kunnassamme kuraattori hoitaa paljon sellaisiakin asioita, joihin isommalla paikkakunnalla käytettäisiin työpari- tai tiimityöskentelyä, sanoo Nummiranta esityksessään sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle.
Täyspäiväisellä kuraattorilla kyettäisiin esityksen mukaan tasoittamaan eriarvoisuutta ja ennaltaehkäisemään lasten ja nuorten ongelmia, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa edellytetään.
– Myöskään laissa määritellyt ajat palveluiden toteutumisesta eivät aina toteudu nykyisellä resurssilla, huomauttaa Nummiranta.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta keskustelee täysipäiväisen koulukuraattorin palkkaamisesta ensi viikon kokouksessaan. Palkkaamiseen tarvittaisiin kunnanhallituksen päätös.

Vapaa-aikasihteeri Pertti Petman iloitsee hyvin sujuneista syyslomaviikoista. Oman lomaviikon tapahtumien lisäksi kunta panosti nyt ensimmäistä kertaa myös eteläsuomalaisten lomaviikkoon.– Sitähän me osasimme odottaa, että kuntalaisten lomaviikko menee hyvin. Siihen pitää olla kuitenkin erityisen tyytyväinen, että tämä meidän uusi kokeilumme satsata myös ulkopaikkakuntalaisten lomaviikkoon meni näin hyvin. Paljon on tullut kiitosta.
Etelä-suomalaisten lomaviikon huipensi Riku Niemi Orchestran konsertti Mäntyharjussa. Tupa oli melkein täysi, vaikka kunta antoi ainoastaan tilat orkesterin käyttöön ja hieman avustusta tapahtuman mainonnassa.
Petman arvelee, että jopa 60 prosenttia yleisöstä olisi ollut ulkopaikkakuntalaisia.
– Sehän on tällaisten tapahtumien elinehto, että väkeä tulee laajemmaltakin alueelta. Vähän oli etukäteen pelkoa tapahtuman onnistumisesta, kun kunnan omat aktiiviset ihmiset eivät olleet järjestelyissä mukana. Mutta tapahtuma onnistui äärettömän hyvin, Petman kehuu.

Syysloman piristysprojekti jatkuu myös ensi vuonna. Seuraavaksi vuodeksi tarkoitus on lisätä entisestään elokuvateatteri Kinon päivätarjontaa.
– Nyt ei ollut ihan joka päivä aamupäivästä asti näytöksiä, vaikka niille selvästi olisi ollut kysyntää. Syyslomahan on lastenelokuvien sesonkiaikaa. Myös vanhempi väki käy mieluusti päivänäytöksissä, jos vain ohjelmistossa on sopivia elokuvia, Petman kertoo.

Kysyimme mäntyharjulaisilta, miten he viettivät syyslomaansa. Monelle tärkeintä oli ehtiä rentoutumaan:

Loma ei lisännyt majoittujia Mäntyharjussa

– Ai, onko nyt syyslomaviikko? naurahtaa Eeva Leskinen, toinen lomakeskus Tommolansalmen yrittäjistä.
Syysloma ei juuri majoittajien määrää Mäntyharjussa lisää, joten Tommolansalmen arjessa lomaviikot eivät juurikaan ole näkyneet.
Hetken mietinnän jälkeen Leskinen kuitenkin toteaa, että ennen mäntyharjulaisten syyslomaa jokainen talviasuttavista mökeistä oli täynnä viikonlopun ajan. Kyseinen viikko oli muun muassa helsinkiläisten viikonloppu.
– Olemme tässä hyvän matkan päässä Helsingistä, joten meillä on paljon helsinkiläisiä majoittujia. Suurin osa heistäkin kuitenkin ajoitti majoittumisensa torstain ja sunnuntain väliselle aikajaksolle. Arkena ei juurikaan ollut enempää liikehdintää, Leskinen toteaa.

Pelkkä lomaviikko itsessään ei tuo lisää majoittujia millekään alueelle. Tarjolla pitäisi olla myös tapahtumia ja toimintaa, joiden perässä lomailijat tulevat.
– Olemme vähän jo pohdiskelleet alueen muiden yrittäjien kanssa, että mitä voisimme itse tehdä sen eteen, että hiljaisempinakin aikoina täällä tapahtuisi. Syyskauden kiireisimmät viikot ovat syyskuussa ja ihan lokakuun alussa, mutta sitten hiljenee. Itseään pitäisi hieman laittaa peliin, jotta saadaan tapahtumia, Leskinen pohtii.
Täksi talveksi ei vielä uudistuksia saada, mutta ensi syksy ja talvi voisivat olla otollista aikaa uusille kokeilulle. Syyslomaviikkojen osalta pitää pohtia esimerkiksi sitä, onko loma suurimmalla osalla koko viikon vai vain muutaman päivän.
– Vanhemmillahan sen loman pitää olla, jotta perhe lähtee liikkeelle.

Syyslomaviikot eivät aiheuttaneet erityisiä piikkejä majoittujien määrässä myöskään Woikoski Feelingissä.
Palvelutuottaja Lotta Jeskanen kertoo, että Woikoskella on ollut tavallinen tilanne majoittujien suhteen.
– Ehkä muutamia majoituksia saattaa olla enemmän, etenkin silloin ensimmäisellä syyslomaviikolla, Jeskanen kertoo.
Tämä vuosi on muutenkin ollut hieman hiljaisempi kuin viime syksy. Majoittujia on kuitenkin riittänyt tasaisesti läpi koko syksyn.

Mäntyharjun tekojääradan kustannukset kasvavat 39 560 eurolla yli alkuperäisen määrärahavarauksen.

Tekojään vuoksi urheilualueelle on hankittava uusi sähköliittymä sähköntarpeen kasvaessa. Järvi-Suomen Energian on rakennettava uusi puistomuuntamo, jossa on kolme 630 ampeerin sulaketta. Nykyisin käytössä on kolme 200 ampeerin sulaketta.

Uuden muuntamon jälkeen koko Kisalan alueen sähkö voidaan järjestää yhden liittymän kautta.

Tuleva kausi hoidetaan suurentamalla sulakkeiden kokoa 315 ampeeriin ja ottamalla Kisalan liittymästä sähköä ensilumen ladun tekoon, valaistukseen ja pukukoppeihin.
Kunnanhallitus huomautti viime viikon kokouksessaan viranhaltijoita siitä, että investointivarauksia tehtäessä kaikkien kustannusten tulisi olla selvillä ennen päätöksentekoa.

Pertunmaan Kuortissa erilaisia muovituotteita valmistava Plastep Oy tähyää yhä vahvemmin ulkomaan markkinoille. Yhtiö teki vajaa vuosi sitten liiketoimintakaupan Palaset tuotemerkin alla myydyistä kuluttajamuovituotteista MK-Tresmer Oy:n kanssa.

Henkareita, säästölippaita, myymäläkoreja sekä pöydiltä löytyviä säilytystuotteita valmistetaan nyt noin 200 000 kappaleen vuosivauhtia Kuortista ja 60 prosenttia niistä päätyy myyntiin ulkomaille. Isoja markkina-alueita löytyy muun muassa Amerikasta ja Japanista, mutta myös Afrikasta.
– Tuotteille on olemassa paljon valloittamattomia markkinoita. Kysyntää on erityisesti työpöytien säilytysrasiapuolella. Vahvuutemme on designissa ja tuotteiden tukevassa rakenteessa. Teemme siis premium-tuotteita, emmekä kilpaile halvimmassa markkinassa, Plastep Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Ketomäki sanoo.
Ketomäen mukaan uusien markkinalueiden lisäksi kasvua haetaan luonnollisesti myös tuotekehityspuolelta. Palaset tuotemerkin vahvuutena on ollut Ristomatti Ratian pöytäsäilytystuotteille luoma design.

Tulevaisuudessa tarkoituksena on edelleen satsata tuotteiden ulkonäköön, eikä uusien muotoilijoidenkaan käyttäminen ole poissuljettua, Ketomäki kertoo.

Vaikka uudet tuotteet ovat kuluttajan kannalta näkyviä, silti yli 80 prosenttia yhtiön tuloksesta tehdään edelleen eri käyttöön tarkoitetuilla ruiskuvalettuillta muoviosilla Ne päätyvät esimerkiksi elektroniikka-, lääke- ja konepajateollisuuden tarpeisiin. Yhtiön valmistetuin osa on viime vuosina ollut wc-pönttöjen huuhtelutekniikkaan liittyvää kokoonpano, jota valmistetaan Kuortissa vuosittain 70 000 kappaletta.
– Me olemme tällä hetkellä mukana laivanrakennusbuumissa, joka on tällä hetkellä menossa. Tilauksia on pitkälle eteenpäin, Kristiina Ketomäki kertoo tyytyväisenä.

Plastep järjesti perjantaina avoimen ovien päivän kaikille kiinnostuneille ja päivässä juhlistettiin samalla myös vastikään valmistunutta noin 700 neliön laajennusosaa. Kiinnostuneita riitti, sillä päivän aikana yhtiön tuotantotiloihin tutustui arviolta 120 ihmistä.
Laajennuksella raivattiin tilaa vanhoissa tiloissa MK-Tresmeriltä kaupan mukana siirtyneille koneille, joilla valmistetaan juuri Palaset-tuotteita. Uuteen laajennusosaan siirrettiin puolestaan yhtiön varastotilat.
Yhtiön osaomistaja Jari Ketomäki kertoo, että uutta laajennusosassa on muun muassa lämmönvaraaja, joka ottaa talteen tehtaan tuottamaa hukkalämpöä.
– Tällä hukkalämmöllä lämmitämme tuotantotiloja muun muassa iltaisin ja viikonloppuisin, Jari Ketomäki sanoo.
Vuoden aikana yhtiö on myös palkannut 10 uutta työntekijää tuotannon puolelle. Tällä hetkellä yhtiö työllistää 53 työntekijää.

Muovituotteista ja niiden aiheuttamasta roskaantumisesta on keskusteltu kiivaasti viimeisen vuoden ajan. Euroopan Unioni otti viime viikolla ensimmäisen askeleen kertakäyttömuovin kieltämisessä, kun parlamentti päätyi kannattamaan pienten muovituotteiden kieltoa.
Kristiina Ketomäki suhtautuu keskusteluun kaksijakoisesti.
– Viime aikoina on puhuttu paljon esimerkiksi meristä löytyneestä muovista. Meriinhän on syydetty erilaista roskaa vuosisatojen ajan, mutta muovi on tuonut asian nyt kirjaimellisesti pintaan. Muovi näkyy ja se on vain helppo nostaa tapetille, Ketomäki toteaa.

Ketomäki pitää muovia ja sen valmistamista ympäristöystävällisenä tuotteena moniin muihin materiaaleihin verrattuna.
– On hyvä muistaa, että muovi syntyy öljyn jalostusprosessin sivutuotteena. Yhtään litraa öljyä ei pumpata muovin valmistamisen takia, Ketomäki sanoo.
Palaset-kaupan myötä Plastepkin on suunnitellut joistakin kulutustavaratuotteistaan eri materiaaleista valmistettuja prototyyppejä.
Esimerkiksi pöydille tarkoitettuja säilytystuotteita on tehty puukomposiittia sisältävästä materiaaliseoksesta, jossa on mukana 30 prosenttia on suomalaista sellua.
Ketomäki kuitenkin painottaa, etteivät puupohjaisten materiaalien käyttö tarkoita pienempiä ympäristövaikutuksia.
– Kokeiluja tehdään, mutta uusissa materiaaleissa kannattaa kiinnittää huomiota koko tuotteen valmistusketjuun. On hyvä seurata kuinka paljon materiaalin valmistamiseen käytetään esimerkiksi vettä. Muovissa on tässä mielessä etunsa, koska se on öljyprosessin sivutuote.

Suur-Savon Osuuspankki on myynyt omistamansa liikehuoneistot Mäntyharjun keskustasta mikkeliläiselle Ristiina Group Invest Oy:lle (RGI). Kauppaan kuuluu pankin konttoritilojen ja kerhohuoneen lisäksi myös kuusi muuta liikehuoneistoa samassa Mäntyharjun Liikekeskus Oy:n kiinteistössä.

Pankki perustelee kauppaansa sillä, ettei kiinteistöjen omistaminen ole sille enää itseisarvo.
– Kiinteistöjen omistaminen ei meidän ydinliiketoimintaamme ja keskitymme nyt pankki- ja vakuutustoimintaan, Suur-Savon Osuuspankin hallintojohtaja Tero Pulkkinen toteaa.

Pulkkisen mukaan kauppa ei tarkoita sitä, että pankki olisi sulkemassa konttoriaan.
– Pankki jatkaa toimintaansa normaalisti ja kaupat eivät liity siihen millään tavalla. Monet konttoritilat ovat toki meille nykyisellään yli-isoja, sillä maailma on muuttunut vuosikymmenten varrella aika paljon. Toimimme tulevaisuudessa pienemmissä tiloissa, Pulkkinen sanoo.
Muutoksen taustalla on erityisesti verkkoasioinnin lisääntyminen. Yhä harvempi asiakas asioi nykyisin pankkien konttoritiloissa ja se vähentää samalla myös tarvetta isoille tiloille.

Huoneistojen uudella omistajayhtiöllä RGI:llä on omistuksessaan kiinteistöjä Ristiinan ja Mäntyharjun lisäksi myös Anttolassa, Mikkelissä ja Puumalassa.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, ristiinalainen yrittäjä Ari Korhonen kertoo tavoitteeksi, että tyhjillään oleviin liiketiloihin saataisiin vuokralaisia mahdollisimman nopeasti.
– Tavoitteena on, että huoneistoihin saataisiin valot palamaan. Tarkoituksena on myös kehittää kiinteistöä ja tukea erityisesti aloittelevia yrittäjiä, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan tyhjien liikehuoneistojen lisäksi vuokralle tarjotaan Osuuspankilta tarpeettomaksi käynyttä kerhotilaa. Torin puoleisesta päädystä löytyvää reilua sadan neliön tilaa voi kysyä esimerkiksi kokouspaikaksi tai pikkujoulutilaksi.

Korhosen mukaan tärkeintä olisi, että kiinteistöön saataisiin tulevaisuudessa lisää uutta elämää.
– Liiketilojen kysyntä ei ole tällä hetkellä parasta mahdollista. Tärkeintä olisi nyt saada valot palamaan ja sitä kautta yleisilme ja ilmapiiri kutsuvaksi. Positiivinen vaikutelma voisi vetää ihmisiä ja yrittäjiä puoleensa.

Korhonen kuitenkin myöntää, ettei kaikkiin keskustan liikehuoneistoihin ole välttämättä mahdollista saada yrittäjävuokralaisia. Silloin viimeisenä vaihtoehton on huoneistojen muuttaminen asuintiloiksi.

Sellainen muutos saattaa olla edessä esimerkiksi yläkerran liikehuoneistosta, josta lähti viimeiseksi Hannun Liikennekoulu.
– Se on mahdollista. Toisaalta se ja moni muu huoneisto olisivat loistavia paikkoja esimerkiksi hierojalle tai fysioterapeutille, Korhonen toteaa.

Korhosen tavoitteena on tehdä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä nykyisten kuin uusienkin vuokralaisten kanssa kiinteistön kehittämiseksi
– Olemme mielellämme mukana kehittämässä huoneistoja uudella tavalla. Pankkiin verrattuna olemme varmasti kevyempi ja notkeampi toimija, Ari Korhonen uskoo.

Länsi-Savon Oy omistaa Pitäjänuutisten liikehuoneiston Mäntyharjun Liikekeskus Oy:stä.

Mäntyharjuun halutaan lisää katutaidetta joukkorahoituksella. Uusi muraali on tarkoitus maalata Reissutorin ja kunnantalon luiskien betonisiin kaidepintoihin, jotka näkyvät Mäntyharjuntielle. Hanke maksaa arviolta noin 5 000 euroa.
Kunnan kulttuuripalveluiden koordinoima keräys järjestetään Kulttuurilahja-sivuston kautta. Kulttuurisihteeri Anu Yli-Pykyn mukaan mäntyharjulaisilta tavoitellaan 2 000 euron edestä lahjoituksia hankkeeseen.
Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston perustama palvelu, jolla halutaan tukea suomalaista kulttuuria. Sivistysrahasto antaakin jokaisen tehdyn lahjoituksen päälle 20 prosentin lisätuen. Hallinnollisia kuluja ei puolestaan muodostu euroakaan.
– Kunta on tässä vaiheessa sitoutunut mukaan 2 000 eurolla. Tässä on kuitenkin pelivaraa, jos näyttää siltä, että tarvittavia rahoja ei saada kasaan keräyksellä. Silloin kunta voi etsiä sponsoria tai maksaa itse hieman lisää, Yli-Pyky kertoo.

Reissutorin ajoluiskaan alikulkutunnelin toiselle puolelle syntyi muraali jo viime keväänä. Monet ihmettelivät heidän mielestään keskeneräiseksi jäänyttä projektia ja toivoivat lisää taidetta Mäntyharjun katukuvaan.
– Nyt mäntyharjulaisilla on mahdollisuus todistaa, että ei vain puhuta siitä, että katutaidetta halutaan lisää. Jokainen voi tukea teoksen syntyä ja ostaa itselleen vaikka joululahjaksi pientä kaunistusta kulkureitille.
Pienin lahjoitettava summa on kymmenen euroa. Jos summa tuntuu liian isolta yksikseen lahjoitettavaksi, kannustaa Yli-Pyky keräämään esimerkiksi työpaikan kahvihuoneessa yhteistä kassaa.
Myös yritykset ja yhdistykset voivat lahjoittaa rahaa.

Taiteilijoita muraalin tekijäksi on jo kartoitettu. Ajoluiskan teossa mukana ollut ja Aravatalon Kuunkätkijä-teoksen tekijä Essi Ruuskanen ei kuitenkaan ole vaihtoehto tällä kertaa.
– Essin mielestä hänen kädenjälkensä Mäntyharjussa on jo nähty. On aika antaa jonkun muun iskeä kyntensä tänne, Yli-Pyky sanoo.
Valitulla taiteilijalla ei ole täysin vapaita käsiä, sillä kuntalaisten toiveita on tarkoitus kuunnella aihepiirin ja värimaailman suhteen.
Joukkorahoituskampanja pyörähtää käyntiin heti marraskuun alussa ja rahaa kerätään helmikuun loppuun asti.
– Toivottavasti tähän löytyy rahoitusta. Kiinteistön kaiteet eivät ole kunnan omistuksessa, mutta silti kunta on jo sitoutunut tähän hankkeeseen rahalla ja työpanoksellaan. Loppu on kiinni kuntalaisista.

Joukkorahoituskampanja Mäntyharjun uutta muraalia varten alkaa torstaina 1.11. sivustolla Kulttuurilahja.

Suur-Savon Osuuspankki supistaa Mäntyharjun konttorin kassapalveluaikoja. Konttorin kassapalvelut ovat joulukuun alusta lähtien suljettuna tiistaisin ja torstaisin. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kassapalvelut ovat avoinna kello 9–12.30. Konttori on edelleen avoinna ajanvarauksella maanantaista perjantaihin kello 9.00–16.15. 

Osuuspankki ilmoitti keskiviikkona supistavansa lukuisten muidenkin konttoreidensa aukioloaikoja ja sulkevansa Punkaharjun ja Ristiinan konttorinsa.

OP Suur-Savon toimitusjohtaja Jari Himanen kertoo pankin tiedotteessa, että aukioloaikojen supistamisen taustalla on asiakaskäyttäytymisen nopea muutos: yhä harvemmat asiakkaat asioivat konttorissa.
–Ymmärrämme, että kassapalveluiden supistaminen muuttaa niiden asiakkaiden asiointitapoja, jotka ovat tottuneet hoitamaan pankkiasioitaan perinteisesti kassalla. Mielellämme varaamme ajan henkilökohtaisten tarpeiden läpikäyntiin, ja niihin parhaiten sopivien palvelujen löytämiseen, Himanen sanoo tiedotteessa.

Suur-Savon Osuupankki kertoi samalla myös yt-neuvottelujensa päättymisestä. Pankista irtisanotaan seitsemän työntekijää. Neuvottelujen tuloksena pankista loppuu 33 tehtävää. OP Suur-Savon palveluksessa on neuvottelujen jälkeen 151 henkilöä.

Aiemmin tällä viikolla Pitäjänuutiset kertoi Osuuspankin kaupanneen Varpasentien varrella sijaitsevan kiinteistönsä ja samassa rakennuksessa sijaitsevat liikehuoneistonsa. Lue juttu aiheesta tästä linkistä.

Muokattu otsikkoa ja tekstiä 1.11. klo 9.59: Tarkennettu, että kassapalvelut ovat joulukuun alusta lähtien kiinni tiistaisin ja torstaisin. Konttori on edelleen ajanvarauksella auki maanantaista perjantaihin.

Mäntyharjulaistamma Ranch Kellyn kolmas startti päättyi laukkaamiseen heti alkumetreillä Vincennesin raviradalla Pariisissa keskiviikkona. Talvimeetingin avauslähdön voitti Yoann Lebourgeoisin ohjastama Traders.  

Kilpailu lähetettiin matkaan ranskalaisella volttilähetystavalla, joka poikkeaa suomalaisesta volttilähetyksestä. Volttaustilanne sujui suomalaisvaljakolta hyvin, mutta tamma siirtyi ravilta laukalle pian suoralle päästyään. Ohjastaja Hannu Torvinen taiteli hevosen takaisin raville nopeasti, mutta laukkapätkä oli ehtinyt venyä jo sen verran pitkäksi, että valjakko oli Ranskan sääntöjen mukaan hylättävä.  

– Hevonen tuntui tosi hyvältä koko päivän, vielä pruuvistartissakin. Joskus vaan käy niin, että se ottaa lähtötilanteessa yhden huonon askeleen, ja tulee laukka. Jos jotain positiivista tuossa lähdössä oli, niin se, että volttaus sujui hyvin, löysimme haluamani paikan sieltä ryhmän keskivaiheilta ja pääsimme mukavasti kääntämään”, Torvinen sanoi Suomen Hippos ry:n haastattelussa.

Ranch Kellyn valmentaja Anne Luttinen kertoi Hippokselle, että mikäli tammalla on keskiviikon startin jälkeen kaikki kunnossa, se startannee Ranskassa seuraavaksi maanantaina 12. marraskuuta.

Kymmenvuotiaan Ranch Kellyn kilpailumatka Ranskassa jatkuu vuodenvaihteeseen, eli kymmenvuotiskautensa loppuun saakka.

Lue myös: Anne Luttinen lähti Ranskaan muutaman viikon varoitusajalla – Ranch Kelly paineli ensi töikseen maailmanennätyksen, mutta valmentajan matka on sekoitus arkea ja lomaa

Suomirokin ikijärkäle Eppu Normaali esiintyy Taidekeskus Salmelassa heinäkuussa. Eput tekevät keikan Salmelan puistonäyttämöllä keskiviikkona 17. heinäkuuta. Väkeä uusitulle puistonäyttämölle mahtuu noin 1400. Istumapaikkoja on vajaat 1100, kertoo Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala.
– Tämä on mahtava juttu, joka yhdistää varmasti eri sukupolvia yleisössä. Vanhemman ikäpolven edustajat eivät välttämättä halua mennä katsomaan Eppuja festariteltan eteen, mutta nyt heillä on mahdollisuus nähdä heidät pienemmässä tilassa.

Eppu Normaalin keikka on selkeä poikkeus Salmelan perinteisemmässä konserttitarjonnassa. Hoikkalan mukaan suomirokkareiden keikka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että taidekeskuksen musiikillinen linja olisi muuttumassa.
– Ihan kevyelle linjalle emme ole lähtemässä, siitä ei ole kysymys. Mutta maailma muuttuu ja meidän on vastattava yleisön haasteisiin. Tämä aika vaatii eri sukupolvien yhdistämistä. Parhaimmillaan tällaiset asiat voivat yhdistää myös koko Mäntyharjua, Hoikkala uskoo.
Eppu Normaali perustettiin vuonna 1976 ja siinä soittavat Martti Syrjä (laulu), Mikko Syrjä (kitara, laulu), Juha Torvinen (kitara), Sami Ruusukallio (basso) ja Aku Syrjä (rummut). Yhtye on ollut keikkatauolla kesästä 2017 lähtien mutta palaa nyt esiintymislavoille. Salmelan keikan liput tulevat myyntiin tänään.
Pitkän uransa aikana yhtye on myynyt yli puolitoista miljoonaa levyä ja sen suosituimpia kappaleita ovat muun muassa Tahroja paperilla, Vuonna ’85 sekä Murheellisten laulujen maa. Yhtyeen kotipaikkakunnalla Ylöjärvellä paljastettiin elokuussa bändiä kunnioittava Alamökki-veistos.

Taidekeskus Salmela on jo aikaisemmin julkaissut 30-vuotisjuhlakesän muun konserttiohjelmiston. Eppu Normaalin lisäksi Salmelassa kuullaan kesän 2019 aikana muun muassa jazzpianisti Iiro Rantalaa sekä 60-vuotistaiteilijajuhlaa viettävää Jukka Kuoppamäkeä, jonka kanssa lavalle nousee myös Katri Helena ja Danny.
Kesän aikana esiintyvät myös naiskuoro Philomela ja Helsingin poliisisoittokunta kapellimestarinaan Sami Ruusuvuori. Poliisisoittokunnan Elvis-teemaisen konsertin solisteiksi on vahvistunut Tanssii tähtien kanssa ohjelmasta tutut Sami Pitkämö ja Mikko Leppilampi.
Salmelan juhlakesä huipentuu 10. elokuuta Kaikki laulaa Salmelassa yhteislaulutilaisuuteen, jonka vetäjinä toimivat laulajat Arja Koriseva ja Mikael Konttinen. Orkesterina on Salmela House Band, jota johtaa kapellimestari Arto Paju.